Kotini on seikkailupuistosi

Kun 2010 ostimme kerrostaloasuntomme, kauppapapereissa luki 3 h, keittiö, kylpyhuone, sauna ja parveke. Pohjakaava ei ole mihinkään muuttunut vuosien saatossa, mutta huoneiden käyttötarkoitus on laajentunut perheemme kasvaessa. Tämän päivän aivotuksista kokosin listan huoneiden todellisesta käytöstä ripauksella siitä miten Ukkeli (ehkä) huoneet ajattelee.

Keittiö = Labyrintti, jonka perimmäisestä nurkasta voi löytyä aarre (kissan ruokakuppi). Reitin varrelle jää take away -ruokapiste (syöttötuolin alusta) sekä monet löytölaatikot (keittiönkaapit) joiden tavaroita ei näe koskaan käytettävän, mutta niitä ei saa inventoidakaan päivittäin. Tilassa pääsee kokemaan lämpötilavaihtelut (Uuni ja pakastin), jos vanhemmat niitä käyttävät/pitävät ovea auki. Yksi lempihuoneista, koska siellä saa ruokaa ja juomaa.

Makuuhuone (iso) = Vankila. Portti ovella, että isä ei pääse huoneesta pois. Portillinen sänky minulle, että soittorasia pysyy kiinni. Sattumoisin olen huomannut kalterien estävän minun pois pääsyn. Toisinaan vapautan nallen ja norsun, mutta ne eivät ymmärrä hakea apua, koska ovat selliytyneet liikaa. En vielä ole kokeillut krokotiiliä, sen vuoro tulee vielä. Vanhempien sänky on ihana, mutta sieltä alas kiipeäminen on hauskempaa, kuin siinä makoilu, Paitsi silloin, kun katsotaan isän kanssa sängyllä jääkiekkoa.

Makuuhuone (pieni) = Vierashuone -> vaipanvaihtohuone -> Ukkelin huone. Vierashuoneena toiminut pienempi makuuhuone on siirtymässä Pikku-ukkelin makuuhuoneeksi. Lelut on olohuoneessa (tai keittiössä, eteisessä ja/tai käytävällä), joten vielä huone ei ole vihitty leikkihuoneeksi. Ehkä joku päivä.

Olohuone = All-in-one: Leikkihuone-seikkailupuisto-viihdekeskus-tekniikkapaja sisältäen Man Caven. Johtoja, lamppuja, televisio, aina vain korkeammalle ja vauhdikkaammin. Lelut on saanut kasaantua olohuoneen "Man Caveen". Man cave toimii myös barrikadina rauhoittamaan rakkauden osoituksia kissalle. Kissan kiipeilypuu ja oleskelutilat laatikon takana.  Toiminut myös äidin työhuoneena, ennen kuin saatiin keittiöön ruokapöytä syksyllä 2016.

Kylpyhuone = Kaikkea mielenkiintoista, mutta ainoastaan vanhempien valvonnassa. Huone missä olisi kaikki mitä kehittyvä pieni mies voi vain toivoa, mutta jossa ei saa yksin oleilla. Tilasta löytyy hiekkalaatikko (kissan hiekkalaatikko!), Vesipuisto (vessanpönttö, käsisuihku, suihku ja lattiakaivo), disco (pesukone tai kuivausrumpu, pesukoneen säädin, jota kääntämällä syttyy sininen valo) sekä aktivointilelu (vessapaperiteline). Vanhemmat saa viettää siellä yksin aikaa, mutta heti kun Ukkeli yrittää hetkenkään siellä itsenäisesti toimia, kuuluu jostakin "EI". Aika kaksinaismoralismia vai mitä?

Sauna = Lämmin huone, jossa ei tarvitse käyttää vaippaa ja ei haittaa vaikka vähän lattialle pissaisi - ylimmältä lauteelta. Täällä saa juoda vettä vesipullosta ilkosillaan.

Parveke = Hyvin ilmastoitu makuuhuone perheen pienimmälle. Outo paikka, johon laitettiin vauvana nukkumaan, mutta sitten isompana sinne ei saa mennä hereillä ollessa, kun on kuulema likaista. En minä välitä. Tai siivotkaa välillä.

Eteinen ja ulko-ovi = Postiluukku on hauska ja siitä näkyy omakuva. Toisinaan siitä on hyvä vakoilla käytävissä kulkevia, mutta silloin tarvitaan äidin apua, kun ei se luukku aukea omin avuin ja äidin kynsillä aukeaa myös se toinen luukku. Silloin kun haluaisin lähteä ovesta ulos, ei minua päästetä. Sitten kun en haluaisi, puetaan minulle vaatteita niin, että en pääse liikkumaan ja tulee odotellessa hiki, ja sitten ärsyttää. Ei silloin enää tee mieli mihinkään lähteä ja jäänkin usein istumaan eteiseen.

Kotini ei ole enää tylsä paikka missä käydä kääntymässä ja nukkumassa, vaan kotini on pienen pojan seikkailupuisto. Voisikohan joku rakentaa aikuisille seikkailupuiston, jossa olisi esim. 160 cm pitkälle ihmiselle suhtautettu ympäristö siten miten lapsi sen kokee: isona ja jännittävänä? Tai edes luoda sellaisen ympäristön virtuaalimaailmana?

Ukkelin man cave

Mitenkä muilla menee? Onko huoneiden käyttöaste ja tilan käyttö sama kuin ennen lapsia?