sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoteni 2017 kuvina ja katsaus tulevaan


Nyt voi jo sanoa jäähyväiset vuodelle 2017. Kiitos sinä aikani hävittänyt ja korvauksena paljon antanut vuosi. Sinun ansiosta minulla on monta monituista muistoa (jospa vielä muistaisin ne kaikki). Olen iloinen, että tein vuodesta 2017 sellaisen kuin se on. Samalla olen iloinen, että voin tehdä vuodesta 2018 muistettavamman.

Vuosi 2018 tuo muutoksia tullessaan.
- Työpaikan vaihdos. Tammikuun puolessavälissä palaan vanhan työnantajan palvelukseen uusin tehtävin.
- Itseni kehittäminen. Pidän itsestäni huolta ja #Mammakuntoon2018 saa paremman päätöksen kuin tämän vuoden yritelmä.
- Uudelta pohjalta. Olen jättänyt Mammalandian blogiyhteisölle jäähyväiset (ainakin tältä erää) ja kehitän blogiani vuoden mittaan parhaaksi katsomallani  tavalla. Vuonna 2018 painotetaan enemmän kuntoilua, painonpudotusta, hyvinvointia, sisustamista ja kodin laittoon liittyviä asioita. Voi olla, että liityn Käpylän Marttoihin (jos huolivat)

Vuoden päästä voimme tarkistaa kuinka mitä vuosi toikaan tielleni.

Palataan kuitenkin vielä vuoteen 2017. Näihin kuviin ja tunnelmiin: Hyvää uutta vuotta 2018. Luota itseesi!




Tammikuu

Rauli Badding Somerjoen muistokonsertti ja Maestro Numminen

Helmikuu



Maaliskuu

Tavastian lastenkonsertti ja Gommi&Pommi


Huhtikuu

Berliinin kevät...

...Kiuruveden kevät kuusi päivää myöhemmin

Toukokuu



Kesäkuu

Bath, UK

Nantes, Ranska

Kiuruvesi, Suomi100

Heinäkuu

G'n'R

Iloska

Tallinna

Elokuu


Jurassic Rock

Mini maratoni 

Syyskuu



Lokakuu

Ukkeli 2 vuotta

Nick Cave 60-v.

Marraskuu
"Läpi syyskuu, läpi repaleisen lokakuun, kaipuun kaljakori kilisee" Marraskuu meni joutuin.

Joulukuu


Final destination. Valmistujaiset 18.12.2017
Tallinna


torstai 28. joulukuuta 2017

Piparkakku maniaa jouluna Tallinnassa






Joulun viettomme Tallinnassa sujui leppoisasti.  Matka oli tilattu ABCmatkatoimiston kautta ja järjestelyt oli sovitun mukaiset.

Otimme Tallinnan joulun erittäin rauhallisesti: Syötiin ja levättiin. Ehdittiin käydä uimassa Braavo Spa Hotelissa, ihastella kaupungin jouluvaloja, maistella joulutorilla hehkuviiniä ja nautiskella markkinatunnelmasta. KaubaMajasta hoidettiin viimeiset joululahjat.

Muuta kuin helppoa joulua ja joutenoloa ei matkalta haettukaan. Kävimme sentään yhdessä näyttelyssä, joka sopi juhlanteemaan ja koko seurueellemme: PiparkoogiMania, joka oli näytillä Design- ja arkkitehtuugalleriassa (Pärnu mnt 6). Tämän vuoden teema on Vanha Kaupunki ja kaikki esillä oleva on tehty piparista. Näyttely on avoinna 7.1.2018 auki, joten jos Tallinnassa on vielä käyntiä suosittelen pistäytymään. Sisäänpääsylippukin ihan kohtuullinen: Juniorit ja seniorit 1 € ja täysikasvuiset 2 €.

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Ohjelmasuosituksia jouluksi a.k.a. aivot narikkaan



Mielestäni jouluun kuuluu joutenolo. Parhaimpia tapoja hoitaa laiskottelu on laittaa aivot narikkaan ja tuijottaa töllöä. Tai näyttöpäätettä. Miten asian itse kukin hoitaakaan.

Televisiokanavat tarjoavat tänäkin vuonna laadultaan laidasta laitaan olevia ohjelmia ja täytyy myöntää, että en kovin tarkkaan ole perehtynyt televisiotarjontaan, koska itse emme Suomessa joulunpyhä vietä.

Satuin huomaamaan, että ainakin Big Game saa televisioin ensi-iltansa Tapaninpäiväiltana TV2:lla.
Suomalaisia taidonnäytteitä pääsee katsomaan Siskonpedin musta joulu, Kätevän emännän juhlat ja Luottomiehen Jouluspeciaali (kumpikin näytetty ennen tätä postausta, mutta eivätköhän tule uusintana ja ole katsottavissa Areenasta). Aina Inkeri Ankeisen joulutervehdys sentään tulee aattoiltana.

Ikiklassikko Lumiukko ilahduttaa perheen vanhempiakin (ainakin meitä yli kolmekymppisiä) ja Tapanina pääsee Muumien mukaan Rivieralle (YLE Teema & FEM).

Elokuvia näkyy perinteisesti enemmän ja vähemmän (Myös se Nelosen näyttämä Pirates of the Caribian uusintansa. En olisi halunut edes mainita, mutta niin kauan kun tuota elokuvasarjaa näyttävät uusintana ja jaksavat vielä sitä suureellisesti mainostaa, nostaa se minun ärsytyskynnystä. Olisivat näyttäneet vaikka sarjan viimeisimmän osan olisi tässä jotain hienoa).

Mutta sitten aiheeseen mistä ajattelin alkujaankin kirjoittaa: Sarjat.

MTV3:lla tulee peräkkäisinä iltoina Agatha Christie: Syyttäjän todistaja -minisarja, jossa päästään sukeltamaan 1920-luvun Lontoon tunnelmiin. Ah, juuri sellaista mistä itse pidän.

Suoratoistopalveluista haluan nostaa pari tärppiä joilla saa helpostikin joulun kulutettua.
Nämä sarjat olen itse hyväksi todennut. Tuskin tuovat joulutunnelmaa, mutta jos on tarpeeksi suklaata vieressä ei se varmasti haittaakaan.

HBO Nordicilta suosittelen Elisabeth Moss'in tähdittämää Handmaid's Tale. Sarja ei tasa-arvon kannalta ajateltuna ole se riemastuttavin sarja, jopa ahdistava, mutta siitäkin huolimatta erittäin, erittäin hyvä ja suositeltava. Sarja perustuu Margareth Atwoodin romaaniin. Toiseen Magareth Atwoodin kirjaan perustuvan minisarjan voi katsoa Netflixiltä: Alias Grace. Siinä missä Handmaid's Tale sijoittuu tulevaisuuteen, ollaan Alias Gracen seurassa 1840-luvulla.

Draamasta on hyvä hypätä scifin pariin ja HBO Nordicilta nostan The Shannara Chronicles -sarjan. Sarja itsessään on aika hömppä, mutta siinä on Manu Bennett. Jos kyseisen herra ei ole tuttu entuudestaan kannattaa jättää The Shannara Chronicles välistä ja aloittaa suoraan Spartacus sarjasta (joka myös nähtävissä HBO Nordicilla). Spartacus sijoittuu antiikin aikoihin ja  Rooman areenalla taistellaan vapaudesta verissä päin ja hikisinä.  (Huh, tulipa kuuma, onkohan se tuo jouluglögi, joka näin lämmittää?)

Netflixiltä suositeltavana hittisarja (ainakin joissakin piireissä) Stranger Things. Jos pidät 70- ja 80-luvun kauhuleffoista, joissa vaaraa vaanii unissa ja jotakin outoa tapahtuu hallituksen kiistäessä kaiken, on tämä sinun sarjasi. Juonen, näyttelijävalintojen, musiikin ja lavastuksen osuessa kohdilleen on sarja enemmän kuin ihana. Itse ainakin jäin koukkuun, koska sarjassa oli aika ajoin jotakin niin tuttua ja mieli vaelteli miettimään, että missä elokuvassa ta sarjassa olikaan hieman vastaavanlainen kohtaus/juonikulku. Ja onhan sarjassa myös Winona Ryder. Ihana. Sarjassa nähdään monta lahjakasta lapsinäyttelijää, mutta Milie Bobby Brown on heistä ehdottomasti lahjakkaimpia.

HBO Nordicilta suositeltavia löytyisi vielä vaikka kuinka ja paljon, mutta mainitaan vielä Tom Hardyn tähdittämä Taboo sekä Reese Witherspoon ja Nicole Kidmanin Little Lies.


Rauhallista joulun aikaa...


Mammalandian 24. luukku: Erittäin hyvää joulua!


Hima Saimi blogi toivottaa kera kaikkien Mammalandian bloggaajien kanssa hyvää ja rauhallista joulua.

perjantai 22. joulukuuta 2017

Mammalandia joulukalenteri 22. luukku: Viime hetken piparit


Mammalandian bloggaajat ovat kirjoittaneet yhdessä joulukalenteria. Vielä on kaksi yötä jouluun ja tänään on aika avata minun tarjoamani luukku...

Toinen toistaan upeampien joululeivonnaisten keskellä annan luvan olla yksinkertainen ja hoitaa homman helposti.

Tämä piparkakkumalli ei tarvitse muottia ja siihen saa helposti hyödynnettyä sen viimeisenkin taikinapalan (ellei sitä halua sitten syödä). Taikinakin on suoraan kaupan pakastealtaasta joka sulaa alle tunnissa eikä kaipaa muuta kuin hitusen jauhoja, että taikina ei tartu pöytään.

Käyttämäni valmistaikina oli noin 1,5 sentin paksuinen taikinalevy. Taikinan jaoin neljään osaan ja kaulitsin ohjeen mukaisesti ohueksi levyksi.

Tasoitin reunoja leikkaamalla epämääräiset reunat pois ja jaoin levyn vielä kahtia. Nämä kaksi suorakaiteen muotoista palaa leikkelin niin, että tuloksena oli kolmioita = kuusia.

Taikinan rippeet voit pyörittää palloksi ja kaulita taikinasta pyöreän levyn. Älä leikkaa reunoja tasaiseksi (ellet halua syödä sitä taikinaa sittenkin...) vaan painele reuna tasaikseksi. Leikkaa pyörylä kuuteen osaan kuin pizza). Ja taas sait kolmioita.

Paistamisen ja jäähdyttelin jälkeen pursotin päälle sokerikuorutetta ja koristelin välittömästi pehmeillä hopeahelmillä (jotka on petollisen hyviä sellaisenaan). Anna kuorruttteen kuivua kaikessa rauhassa ennen pipareiden latomista kasaan.

Oikein makoisaa joulua!


Edelliset luukut ovat luettavissa täältä:

1. luukku Sinä Olet Aurinko - Jouluinen appelsiinimarmeladi
2. luukku MoMo blogi - DIY kauratyyny pukinkonttiin
3. luukku Askeleita perheenä - Joululahjatoiveet
4. luukku Kolmen lapsen kaaos - Suomi 100 v teemaiset joulutortut
5. luukku Hima Saimi - DIY koristellut posliinikipot
6. luukku Askeleita - Jouluinen mutakakku
7. luukku Nyt Heti - Pikkutorttuja makealla ja suolaisella täytteellä
8. luukku Kat von Yvon - DIY koristellut kynttilälyhdyt
9. luukku Kotona ja kaupungilla - Joulukorttipaja
10. luukku Sinä Olet Aurinko - Joulutarina
11. luukku MoMo - Piparikranssi
12. luukku Askeleita Perheenä - Lasten vastaukset jouluisiin kysymyksiin
13. luukku Sinä Olet Aurinko - Porkkanakakku joulupöytään
14. luukku Hima Saimi - Yksilölliset koristeet paketteihin ja kuuseen
15. luukku Askeleita - Tonttuovi
16. luukku Kat von Yvon - Vähähiilihydraattiset joululaatikot joulupöytään
18. luukku Kotona ja kaupungilla - Perhelomalle autolla Riikaan
19. luukku Kolmen lapsen kaaos - DIY nimilaput lahjapaketteihin 
21. luukku Askeleita perheenä - jouluaaton jälkiruoat

Tapetointiunelmia eli mitä seinälle?


Tilasin Sandbergilta tapettimalleja lähempään tutkintaan. Tällä hetkellä hakusessa on keittiön ja makuuhuoneen seiniin tulevat tapetit. Olen pyrkinyt hakemaan silmääni miellyttävää kasviaiheista tapettia, mutta koska tapettikauppaan asti en ole ehtinyt, on etsintä keskittynyt internetin ihmeelliseen maailmaan.

Pinterestin kautta olen onnistunut löytämään miellyttäviä ehdotuksia ja myös Instagramista olen onnistunut bongaamaan potentiaalisia ehdokkaita.

Instagramin kautta löysin Sandbergin tapetin ja tutkittuani tarkemmin heidän sivujaan huomasin, että heiltä voi tilata 5 mallinäytettä n. 6 €:lla. Toimitusaika oli noin 5 päivää ja sain kotiin kannettuna A4 kokoiset mallikappaleet.

Nyt vaikein työ onkin päättää se oikea. Vai jatkanko vielä etsintöjä, koska esim. Hanna Werningin Wonderland mallistossa on aika mukavia vaihtoehtoja...

Mitäs mieltä olette näistä ja olisiko ehdottaa jotain vastaavaa?

Emma Dark Grey by Sandberg*

Lisa Dark Blue by Sandberg*

Sandra Dark Blue by Sandberg*

Senecio Green by Sandberg*

Särö Dark blue by Sandberg*

*Kuvat Sandberg Wallpaper AB nettisivulta




tiistai 19. joulukuuta 2017

Toisenlaiset valmistujaisjuhlat - Perheen kanssa Messukeskuksen sisähuvipuistossa



Maanantaina saavutin opintojeni maaliviivan ja kirkkaimman mitalin, kun valmistuin Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta tradenomiksi (BBA) kansainvälisen liiketalouden koulutusohjelmasta eli Degree program of international business, erikoistumislinjana Global Customer Relationship Management and Communication.

Alkujaan olin suunnitellut juhlistavani valmistumista suurieleisesti- tai vähintään järjestäväni kahvituksen kotona, koska ammattikorkeakouluopinnot työnohessa, ja paluu koulunpenkille vauvavuoden ollessa vielä kesken, on kyllä juhlimisen arvoinen suoritus.

Suunnitelmani kariutuivat, kun Messukeskus muisti minua kutsulla tulla tutustumaan etukäteen Messukeskuksessa järjestettävään Suomen Suurinpaan Sisähuvipuistoon. Sisähuvipuistoetkot ja valmistujaiset osui samalle päivällä, mutta valinta ei ollut vaikea. Olin ehtinyt kutsua valmistujaiskahville yhden henkilön (perheineen) joten juhlien peruminen oli helppo urakka (aina kannattaa jättää asioita viime tippaan, niin ne voi parhaassa tapauksessa välttää kokonaan).

En olisi voinnut parempia valmistujaisjuhlia kyllä viettääkään. Sisähuvipuistossa ei turhia jäykistelty ja pukeutua sai erittäin muodollisesti. Näissä juhlissa tosin seremoniamestarina toimi Ukkeli, joka kaksivuotiaan energialla otti Messukeskuksen tilat haltuun.

Sisähuvipuisto ei ollut vielä yleisölle avoin, vaan meidät oli kutsuttu paikalle usean muun bloggaajan kanssa. Kutsuvieraslistasta johtuen oli pomppulinnoissa, liukumäissä, keppihevos- sekä ajoradoilla ja pelipisteillä yllinkyllin tilaa ja Ukkeli oli riemuissaan viilettäessä menemään minkä pienistä jaloista pääsi. 



Vaikka tila oli valtava ja aktiviteettejä riittämiin, ei voinnut olla miettimättä millainen vilske siellä käykään joulun jälkeen, kun ovet avautuvat yleisölle. Taaperoiden alueeseen oli panosettu, joten sieltä löytyi lattiatilaa riittämiin jopa niille perheen aivan pienimmille. Painotus oli pomppulinnoissa, joten esim. pallomeri jäi kovin pieneksi. Se ei kuitenkaan estänyt äidinkin sukeltaa todistettavasti lähes uppeluksiin.

Vaikka riekkuessa tuli lämmin ja lattialla matot, oli lattia yllättävän kylmä. Kengät jätetään jo tullessa peuhaamisen ajaksi naulakkoon, mutta ehkä Ukkelille (ja itselleni) olisi voinnut harkita vakavasti sisätossuja jalkaa.

Touhusimme paikan päällä 1,5 tuntia ja olisimme voinut pidempäänkin olla, mutta Ukkelin uniaika kutsui. Alustavaa puhetta paluusta pelipaikalle joulun jälkeen oli, mutta epäilys leikkijöiden määrästä sekä mukaan mahtumisesta, tai siitä kuinka nopeasti hukkaa lapsen, kummitteli ilmassa. Aika näyttää mitä teemme. Onneksi Sisähuvipuisto on auki 26.12. - 7.1. joten ehdimme hyvin miettimään asiaa.

Älä unohda arvontaa! Aiemmassa postauksessani on arvonta torstaihin 21.12.2017 klo 21.00 asti ja arvonnassa voi voittaa perhelippupaketin: arvonta löytyy täältä: Arvonta

Lisätietoja Sisähuvipuistosta: Sisähuvipuiston kotisivut

Yhteistyössä: Messukeskus
Olen MacGyver! Pistä paremmaksi.

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Tule joulu kultainen... #mammaragee


Parkkipaikalla Tammistossa ennen kauppaan menoa:

Minä:  Käydään Tokmannilla ja sitten voisi käydä Hobby Hallissa. Jos kaikki löytyy, niin ei tarvitse mennä Jyskiin.

Mies: Mutta ei sitten liikaa koristeita...

Minä: MINÄ TULIN OSTAMAAN JOULUKORISTEITA! MINÄ MYÖS AION OSTAA KORISTEITA, KOSKA MEILLÄ EI OLE KORISTEITA ELI ÄLÄ ALA YHTÄÄN MITÄÄN, ETTÄ EI OSTETA LIIKAA!!!
.
.
.
 Mies:Joo, mennäänpäs sitten ostamaan joulukoristeita.

Tällaisissa leppoisissa tunnelmissa on aina mukava aloittaa jouluostosten teko. Saadaan joulutunnelma heti autossa ja shoppailu on oikein iloinen ajanviete pienen purkauksen jälkeen. (Saatiin ostokset tehtyä ja joulua kotiin. Ja olin ainoa joka menetti hetkellisesti hermonsa. Oikein kunnon ice breaker.)

lauantai 16. joulukuuta 2017

Lastenklinikalla käynti ja haaste lukijoille


Tällä viikolla kävimme Helsingin Lastenklinikalla sydänultrassa. Tässä ei meidän osalta mitään dramaattista, mutta käynti oli mieltä avartava, kun tajusin kuinka meidän jokaisen tulisi osaltamme tukea työtä, jota lapsien hyväsi tehdään.

Ennen kuin olimme virallistaneet Ukkelin nimeä maistraattiin, ehdimme käydä ensimmäisen kerran sydäntutkimuksissa Lastenklinikalla. Lähetteen sinne kirjoitti neuvolalääkäri, joka epäili kuulevansa sydänäänissä jotakin poikkeavaa.

Myönnän muutaman kyyneleen  vierättäneen asian suhteen, vaikka samaan aikaan mieli vakuutti, että mitään ei ole hätänä. Niinhän siinä kävi, että neuvolalääkärin epäilemiä sivuääniä ei kuulunut, mutta sydänultrassa lääkäri epäili havainneen reiän sydämessä.

Reikä sydämessä ei ole mitenkään poikkeavaa. Niitä ilmenee lapsilla ja aikusilla. Duodecimin mukaan Suomessa syntyy 500 sydänvikaista lasta vuosittain. Reikiä sydämessä ilmenee etenkin vastasyntyneillä, mutta ne yleensä umpeutuvat ensimmäisen ikävuoden aikana.

Kontrolliaika saapui sovitusti, kun poika täytti kaksi vuotta. En uskonut Ukkelilla löytyvän sydämestä mitään erikoista. Hän on vilkas ja energinen lapsi eikä mitään huolestuttavaa väsymistä, voimattomuutta, hikoilua tai värimuutoksia oltu havaittu näiden kahden vuoden aikana.

Koska en uskonut mitään löytyvän, oli asennoitumisenikin sen mukainen . "Mennään nyt sitten,  käydään kontrollisssa ja saadaan tämäkin pois päiväjärestyksestä".

Olimme hyvssä ajoin paikalla ja bongasin odotustilassa istuvan sairaalaklovnin. Ukkeli ei nähnyt pelleasuisessa istujassa mitään erikoista, jätti hänet noteeraamatta ja keskittyi sytyttämään Legoakvaarion valoa. Itse seurasin kuitenkin odotellessani syrjäsilmällä kuinka Sairaalaklovni kävi ilahduttamassa erästä äitiä ja viihdytti käytävällä omaa tutkimusvuoroaan odottavaa potilasta.

Siinä odotellessa ehdin huomata useammankin erikuntoisen potilaan odottavan vuoroaan tai menossa tutkimuksiin.

Kun meidän aika tuli, Ukke käyttäytyi tosi hyvin, Kotona olin kertonut, että mennään lääkäriin tutkittavaksi, mutta ei ole mitään jännitettävää, koska tutkimus ei satu ja Ukkeli on terve. Aamulla kävin läpi mitä lääkärissä tehtäisiin eli pitäisi heittää paita pois ja ihoon laitettaisiin tarroja, joista lähtisi johtoja. Myöhemmin sitten lääkäri laittaisi ensin geeliä palikan päähän ja tutkisi sitten Ukkelia. Demostroin tätä tyhjällä juomapullolla. En tiedä vaikuttiko tutkimuksen läpikäyminen etukäteen, mutta sydänfilmi saatiin kerralla (Minun soittaessa ja laulaessa Ukkoa Nooa kellopelillä) ja sydämen ultaräänen aikana Ukkeli pysyi liikkumattomana eikä säikähtänyt edes anturin geeliä (joka on yleensä kylmää - ainakin mitä itse olen kokenut).Ultraäänitutkimus vie kymmeniä minuutteja, joten toki pientä levottomuutta loppua kohden alkoi ilmetä.

Tutkimus siis meni hyvin ja lopputulema oli, että lääkäri ei löytänyt mitään poikkeavaa. Tehdessämme lähtöä purjehti aulaan kolme kaunista niukkavaatteista gladiaattoria. Enkä nyt höpötä, vaan kyseessä oli Gladiaattorit ohjelman kolme kaunotarta, jotka olivat tulleet Lastenklinikan Kummien nimissä ilahduttamaan pikku potilaita.

Kokemukseni Gladiaattoreista rajoittuu siihen 90-luvun versioon, joten tutuin neitokaisista oli vain Martina Aitolehti. Ukkeli ehti saamaan kuitenkin nimmarikortin Safiiri -nimiseltä kilpailijalta ja kyllähän se poikaa ihastutti. Kortin kuva nimittäin. Kuvassa kuulema oli Ukkeli itse.

Tässä vaiheessa olisin voinut läpsiä itseäni pitkin naamaa ajatuksieni takia. Kun huomasin Gladiaattorit aulassa, ja muistin vielä Sairaalaklovnin, oli ensimmäinen ajatukseni "Vau, täällä on kaikkea kivaa. Tänne voisi tulla useamminkin". Mitä helvettiä? Me olimme sairaalassa, jossa hoidetaan sairaita lapsia. Itse tulin, ja lähdin, terveen lapsen kanssa sairaalan ovista, mutta kuinka moni oli tullut sairaan lapsen kanssa ja kuinka moni lapsi valitettavasti ei koskaan enää pääse kotiin? Kuinka moni oli tullut terveen lapsen kanssa ja lähtenyt sairaalan lapsen kanssa kuultuaan diagnoosin?

Eivät Sairaalaklovnit ja viihdyttäjät ole siellä minunlaisia "käydään nyt sitten katsomassa" varten. Ei. He ovat tuomassa lapsille ja lapsien vanhemmille iloa päivään. Pienen hetken pois arjesta, jotta voivat unohtaa sairauden edes pieneksi toviksi. Sairaala ympäristössä Gladiaattorien, tai jonkun muun julkisuuden henkilön, näkeminen ei saa aiheuttaa kateellisia ajatuksia kenessäkään, jonka ei tarvise aikaa sairaalasa viettää.

Vierailu laittoi minut ajattelemaan mitä voisin tehdä lasten hyväksi. Minusta ei ole lastenviihdyttäjäksi, mutta yksi keino on tukea  Kummien ja Sairaalaklovnien toimintaa. Kummankin järjestön sivulla voi tehdä lahjoituksia (lisäämäni linkit vie suoraan lahjoitus- ja tukisivulle).

Kummit järjestävät aika-ajoin tukitapahtumin, joista ajankohtaisin on sunnuntaina 17.12. MTV3:lla näkyvä Joulu Mielelle -tukikonsertti. Konsertin yhteydessä on keräys, jonka kautta pääsee tukemaan kummien toimintaa Yliopistollisissa lastenklinikoilla.

Lahjoittaminen on helppoa ja aineettomalla lahjalla ilahdutat monia. Lahjoitusvarojen kautta lapsien oloja sairaalassa pyritään helpottamaan ja tekemään sairaala-ajasta mielekkäämpää.

Meillä on jo lahjat ostettu, mutta ajattelin jättää joulusuklaat ostamtta ja lahjoittaa rahat Kummien ja Sairaalaklovnien toimintaan. Summa ei ole suuren suuri, mutta kun tarpeeksi moni antaa vähästään, kertyy siitä iso potti, jolla voidaan hankkia sairaalalaitteita, leluja yms. sekä ylläpitää klovnitoimintaa.

Haastankin jokaisen tämän postauksen loppuun asti lukeneen lahjoittamaan 10 € sunnuntain konserttikeräyksen yhteydessä. Se onnistuu:

10€:n lahjoituksen voi tehdä soittamalla numeroon 0600-9-6010 tai tekstaamalla KUMMIT10 numeroon 16499 (Lisäohjeet Kummien sivulta). Yhdessä olemme voimakkaampia!