Liikunta näkyy - Mammakuntoon2019

Olisikohan se jo viikon 20 kuulumiset? Hieman menee aika ja viikot sekaisin, mutta suunnilleen oikeassa viikossa mennään eikä nollasta ole aloitettu. Tai riippuu miten asioita tulkitsee. Tietyllä tapaa olen aloittanut kaiken alusta ja nyt on lähtenyt paremmin käyntiin.

Kuun alussa otin tavoitteeksi liikkua joka päivä 30 minuuttia. Tämä onkin toteutunut erittäin hyvin (kuten otsikkokuvakin kertoo). Olen 22 päivän aikana liikkunut 17,5 tuntia (vähintään). Täysin "liikkumattomia" päiviä on toukokuuhun mahtunut kaksi. Toki osa liikuntapäivistäkin on hieman kyseenalaisia, mutta kyllä 2 tuntia Tallinnan vanhassa kaupungissa kuljeskelu liikunnaksi lasketaan. Ainakin minä lasken.

Siitäkin olen erittäin iloinen, että liikkumiseni on monipuolista. 22 päivään on mahtunut mukaan kävelyä, pyöräilyä, kuntosalia, pilatesta ja porrasnousua. Kuntosalilla olen tehnyt niin lihaskuntoa kuin kardiotreeniäkin. Liikunnan lisäämisen olen huomannut jo kropassani. Vaikka ulkoisia muutoksia ei olekaan näkyvissä, pystyin tänään ottamaan pikaspurtin bussipysäkille liikennevaloista (mitähän matka olisi ~50 m?) rattaita työntäen ilman, että hengästyin. Olin itsekin tästä hämmentynyt, koska ei ole kovin kauan aikaa, kun saman spurtin jälkeen piti bussissa vetää henkeä tovi, jos toinenkin.

Viime postauksessa kerroinkin, että tarkoitukseni on lisätä syömisiäni. Tätä olen tehnyt. Käytännössä se tarkoittaa, että aamupalapirtelön lisäksi syön toisen pirtelön ennen lounastuntia. Lounastunnilla menen salille/kävelylle. Salin jälkeen palautusjuoma. Koska lounastunti on käytetty, syön työpöydän ääressä. Ruoka-annos pitää olla haarukoitavaa, joten esim. kanan pilkon valmiiksi sopiviin paloihin.

Päivän aikana syön kaksi pientä ateriaa, jotka sisältää (tähän mennessä)  proteiiniin lähteen ja kasviksia. Protskuna on mennyt kanaa, kananmunaa ja härkistä. Kasvikset salaattia tai pannulla pyöräytettynä juureksia, lehtikaalia, kukkakaalia, paprikaa yms. Lisäksi tulee lisättyä aika usein avokadoa. En ole pahemmin kaloreita laskenut, mutta yksi pieni ateria on maximissaan 250 kcal eli kasviksia on reippaasti ja kalorimäärä maltillinen.

Työpäiväruokien lisäksi syön illalla vielä yhden ruoan/pirtelön ja iltapalaksi vielä ehkä jotain, kuten esim. hapankorppua ja kananmunaa tai näkkileipää, raejuustoa ja kurkkua.

Tätä ruokavaliota olen nyt noudattanut noin 1,5 viikkoa, joten ei vielä en lähde mitään julistamaan, mutta tällä hetkellä olo tuntuu hyvältä. Leipä, pasta ja riisi, kuten myös maitotuotteet on jäänyt vähemmälle, mutta syötävää kyllä riittää.

Odotan jännittyneenä ensi viikon punnauksia, mutta ainakin tällä viikolla muutokset näytti vievän asioita oikeaan suuntaan - silläkin uhalla, että paino oli 1,1 kg enemmän kuin viime viikolla. 

Viime viikolla vietettiin perhejumpan kevätjuhlaa. Muun ryhmän mukana esitin Ukkelin kanssa Bussilaulun. Mieheni istui katsomossa ja nauhoitti - vai pitääkö sen nykyään sanoa tallentaa, kun mitään ei enää nauhalle pistetä -  esityksen. Nauhoitusta katsessani en voinnut välttää olematta kriittinen omaan ulkonäköön. Jos vaatekoko on mitä on (minulla L tai 42+) en kuvitellutkaan näyttäväni keijukaiselta, mutta silti hämmennyin omia liikkeitäni ja sitä miten tallenteen ihminen ei tuntunut itseltäni. Mitään kriisiä esityksen katsominen ei aiheuttanut (en juossut vuorille julistamaan ikuista sotaa rasvamakkaroitani kohtaan tai itkenyt itseäni uneen), mutta vahvisti tämän projektin loppuun viemistä. Todella Upeata sarjaa mukaillen "sisälläni asuu hoikka ihminen" (ja tietäjät tietää, että tähän Edinan äiti vastasi "only one?").

Maanantai 20.5.
Paino 81,0 kg / muutos verratuna 13.5. (viikko 19): +1,1 kg / Muutos 31.12.-18 (vuodenalku): -2,2 kg
Rasva% 39,1 / muutos verrattuna viikko 19: -1,7 %yks / muutos vuodenalku: -3,8 %yks
Neste% 43,4 / muutos verrattuna viikko 19: +1,4 / muutos vuodenalku: +2,7
Lihas kg 46,9 / muutos verrattuna viikko 19:-2 / muutos vuodenalku +1,9
Ikä 50 - ei muutosta
viskeraalinen rasva 8 - ei muutosta

Lue myös:19. viikon kuulumiset

Jäähyväiset syöttötuolille

Eilen tapahtui luopuminen syöttötuolista Kaksi vuotta tuoli ehti meillä olla ja pitkään juniori tuolin hankinnasta puhuttu, mutta projekti oli vain venynyt ja venynyt. Loppupelissä vaihto tapahtui päivässä ja kyllä tässä oli myös tuuria mukana.

 

Olen pitkään haaveillut pyöreästä valkoisesta pöydästä. Keittiöstä en ole kuvia julkaissut, koska huoneen silmäänpistävin yksityiskohta on ollut oranssipöytä. Pöytä ostettiin vanhaan asuntoon ja sinne se sopi mustien ovien vastapainoksi. Nykyiseen asuntoon se ei ole istunut kunnolla..

Torstaina bongasin Torista edullisen, mutta ruskeaksi petsatun pöydän. Pöytä olisi pienellä maalauksella kuitenkin ollut juuri sopiva ja laitoin viestiä myyjälle. Myyjä halusi pikaisesti pöydästä eroon, joten ehdottamani lauantaina katseluehdotus sai vastauksen, että jos joku ostaa pöydän aiemmin, niin hän myy ennen lauantaita. OK - eipä tuohon ollut mitään sanottavaa.

Samana päivänä työkaveri kertoi menevänsä auttamaan miesystävänsää heittämään ylimääräisiä tavaroita pois ennen tulevaa muuttoa. Huikkasin vitsinä, että jos pyöreätä pöytää löytyy, niin minulle voi tarjota. Kuinka ollakaan miesystävän tavaroista ei pöytää löytynyt, mutta työkaverin veljellä olisi yksi ylimääräinen valkoinen pöytä tarjolla. Tässä vaiheessa ei ollut vielä ruskean pöydän myyjästä kuulunut mitään, joten pyysin kuvia ja jos hinta olisi siedettävä, niin voisin kauppoja harkita.

Seuraavana päivänä työkaveri näytti kuvat ja pöytä oli täysin samanlainen kuin Torin kautta löytämäni (Torin pöytä oli mennyt jo edellisenä päivänä). Hintaa pöydälle ei työkaveri osannut kertoa, mutta kysyi ei meillä sattuisi olemaan syöttötuolia myydä. No olihan meillä juuri vapautumassa yksi ylimääräinen ja se lähtisi kyllä ilmaiseksi.

Pyysin työkaveria antamaan numeroni veljellen ja ei aikaakaan, kun veljen kanssa hierottiin kauppoja.

Tässä vaiheessa päästään tilanteeseen, jossa oli aika sanoa jäähyväiset syöttötuolille: Sovimme vaihtokaupan syöttötuolin ja pöydän välillä. Kerroin kyllä, että kyseessä oli IKEAn halvin mahdollinen syöttötuoli ja se uutenakin maksaa korkeintaan 12 euroa (Hinta tarkistettu Antilop syöttötuoli+tarjotin 16,99€ + tukityyny+päällinen 6,99€) . Syöttötuolista luopumisesta oli puhuttu pitkään ja kun tilaisuus osui kohdalle huomasin sen myös käyttäväni.

Vaikka Antilop ei ulkonäöltä mikään tyylikkäin ole, oli siinä paljon hyvää. Helppohoitoisuus eli puhdistaminen oli merkittävässä roolissa, etenkin silloin kun Ukkeli opetteli syömään. Syöttötuoli oli tarvittaessa helppo viedä suihkuun ja suihkutella siellä puhtaaksi. Turvavyötä pidettiin vielä viimeisenäkin iltana osittain kiinni (toinen jalka), koska sillä tavoin sai pojan pysymään paikallaan. Pöydälle kiipeäminen, kun oli ainoa keino päästä istuimesta pois.

Lauantaina, Ukkelin päiväunien aikaan, kaasutin ensin IKEAan ostamaan juniori jakkaran (oli nopein IKEA käynti ikinä - 15 minuuttia!) ja siitä suoraan noutamaan pöydän. Ukkelin herättyä päiväunilta oli meillä alkanut uusi aikakausi, johon ei enää syöttötuoli kuulu.

Kiitos Antilop 2016-2018. Palvele tukevasti uutta omistajaa.

Let's rock - Let's eat! Tämäkin päivä tuli nähtyä eli kuinka sorruin ostamaan Hard Rock Cafeen lautasen

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... Viikonlopun reissu Osloon muutti (hetkellisesti) mieleni Hard Rock Cafen tarjoamien oheistuotteiden ostamisesta: Itarasta pihtarista tuli myötämielinen tuhlari ja laittoi rahansa turhuuksiin (Mies tuon kyllä osti ja maksoi, mutta missään vaiheessa en kieltänyt ostamasta).

Oslosta ei tätä melamiinista ihanuutta enää saanut, muttta onneksi Helsingistä löytyy Hard Rock Cafe ja nyt meilläkin on kitaralautanen.

Emme ostaneet Oslosta mitään, joten lautanen saa olla muistona Oslon reissusta siitäkin huolimatta, että tämä tuli hankittua kotimaasta.

Jos kiinnostus heräsi, on lautasen hinta on 12 € kipale. Lahjavinkki: Äitienpäivä on kohta tulossa, joten miksipä et ilahduttaisi äitiä uudella lautassarjalla? Tarina ei tässä vaiheessa kerro menikö meidän lautanen äidille vai pojalle 😉

Oslossa maistui ravintola-annos Hard Rock Cafessa kitaralautaselta (ja siitä se ajatus lähti)

#Mammakuntoon2017 - viikko 13: Kvartaalin päätös

1/4 vuotta takana ja 1/3 painonpudotustavoitteesta saavutettu! Kolmessa kuukaudessa on painoa tippunut neljä kiloa! On 1. kvartaalin tilinpäätöksen aika.

Maaliskuussa sain itseni vihdoinkin liikkeelle. Kotijumpan lisäksi olen aloittanut salitreenin ja minulle on tehty saliohjelma! Salitreenistä personal trainerin kanssa kerron lisää huhtikuun aikana.

Kotijumppaa olen jatkanut Ukkelin kanssa. Ensimmäinen DVD-ohjattu jumppa meni tosin kosteissa ja verisissä tunnelmissa. Ilmiselvästi Ukkeli ei tykännyt, kun jumppasin englanninkielisen ohjeistuksen mukaan ja teki parhaansa, että hänet olisi huomioitu.

Tilanteen salliessa, Ukkeli syöksyi päälleni pusuttelemaan suuni naamani märäksi. Ohjelma oli pakko pysäyttää, että sain puhdistettua silmälasini syljestä ja sormenjäljistä. Jatkettuani jumppaamista Ukkeli otti rajummat otteet käyttöön. Seuraavaksi tunsin pienten sormien työntyvän sieraimiini niin, että hän sai raapaistua nenäni sisäpinnan rikki (sattui!). Pienistä puroista kasvaa joki, ja kohta sain pienet naskalihampaat kiinni nenääni ja jälleen kynsi pääsi rapaisemaan poskeani. Sain 24 minuutin pituisen jumpan lopulta suuremmitta haavereitta loppuun. (Ja poikaa odotti kynsienleikkaus ja viilaus).

Keväinen keli on houkutellut lenkkeilemään! Juoksutossuja en vielä ole kaivanut esille, mutta vaunulenkkejä on tullut päivisin tehtyä. Ukkeli täyttää tässä kuussa 1,5 vuotta ja vielä toistaiseksi jaksaa istua vaunuissa. Yritän suunnitella lenkit niin, että matkan varrelle osuu vähintään yksi leikkipuisto ja eri näköisiä autoja, niin lenkkikaverikin tekemistä ja katsomista. Juoksuvaunut hankittiin viime syksynä, joten niihin voisi vaihtaa pian ja lähteä juoksemaan. Tai edes hölkälle :)

Lisättyäni liikuntaa olen huomannut eron kropassani hyvinkin nopeasti. Heräteltyäni kehoani liikkumiseen sitä huomaa kaipaavansa liikkeelle pääsemistä ja kai tämän huuman ansioista päätin lähteä mukaan 30 päivän vatsalihashaasteeseen. Alkuperäinen ohjeistus löytyy Blogilates.com sivulta. Sivusto on englanninkielinen ja sieltä löytyy monta muutakin haastetta. Sivusto tarjoaa ohjeet video ja kuva muodossa. Otatko haasteen vastaan?

Liikunnan lisäämisen lisäksi olen tarkkaillut syömisiäni (eli muistan syödä!) ja panostanut veden juontiin. Sain ohjeen, että sopiva vesimäärä päivässä on 1 l per 20 painokiloa kohti. Minun tapauksessa se on yli 3,5 l vettä päivässä! Sitä on siis tavoiteltu. Vähintään kaksi litraa menee päivässä, joten oikealla tiellä ollaan.

Olen kyllä erittäin tyytyväinen siihen mitä olen saannut aikaiseksi tähän mennessä, mutta tehtävää on vielä. Samalla kun päivät on pidentynyt ja valoistunut, on mielessäni alkanut muhimaan suuremmat suunitelmat kuin 12kg painonpudotus vuoden kuluessa.

Tämmöisiä muutoksia tähän mennessä (1.1.-1.4.2017):

Paino: - 4 kg

Rasva%: -2,1 % yks. = n.-3,15 kg

Neste%: +1,3% yks

Lihaksen määrä kropassa: n. +1,91% yks.

Viskeraalinen rasva: -1 (Vaa'an asteikossa verrattuna tammikuun mittaukseen)

Sentit:

Navan ympäriltä: -7 cm

Röllykän kohdalta eli paksuin kohta mahassa a.k.a. vyötärö: -8 cm

Lantio: -4 cm

Lue kaikki postaukset #mammakuntoon2017 projektista täältä

P.S. Maaliskuun kyykkyhaaste jäi kesken, koska pylly oli toooosi kipeä. Ja sitten sain silmätulehduksen ja, ja, ja. Eli parempi onni tämän vatsalihashaasteen kanssa. Tärkeintä on aloittaa, ja aloittaa uudestaan, jos vähän lipsuukin.

Väriä lautasella - lupa leikkiä ruoalla!

Meiän Perhe-blogin Annika haastoi Mammalandian bloggaajat mukaan tähän mukavaan haasteeseen.

Meillä käytetään kasviksia ruoan raaka-aineena tai sitten lisukkeena, joten jotakin "vihreää" on aina tarjolla. Keittiöni on hieman kokeilevaa laatua, mutta onneksi miehelläni on hyvä ruokahalu eikä vielä ole kieltäytynyt mistään keitoksestani.

Mielestäni ruoan ulkonäkö on tärkeä osa syömistä ja etenkin ruoan värit on tärkeässä roolissa. Pienellä vaivalla annoksesta saa kiinnostavan ja houkuttelevamman esim. tähdenmuotoinen leipä näyttää uppoavan Ukkelillekin paremmin kuin se perusleipäpala. Tähdeksi leipäpala taiotaan piparkakkumuotilla :)

Kesällä tarjolla on jälleen tuoretta enemmän, mutta onneksi HeVi-osasto ja kausituotteet pelastaa. Parsakausi on vasta alkanut, joten taidanpa tänä viikonloppuna kehittää parsasta jotakin. nam.

Porkkanakeittio raejuustolla sekä jotain tosi hyvää kauraleipää avokadolla

Minun jauhelihamakaronilaatikkoannokseni (onko tuo edes yhdyssana?!)

Annos ei saa väriä ketsupista vaan sipuli-tomaatti-valkosipuli-juusto -salaatista, avokadosta ja kurkusta

Traktorimiehen välipala: Kiiviä ja vadelmia. Viime kesänä poimitut villivatut syödään tietenkin jäisinä ja niitä taisi upota tällä kertaa1,5 dl (vähintään :) )

HAASTAN SINUT MUKAAN!

Alkuperäisen haasteen voi lukea Meiän Perhe -blogista, mutta yksinkertaisuudessaan:

Ota kuva värikkäästä ruuasta 

Jaa kuva somekanavallasi

Lisää jakoon #väriähaaste

Lapsikin tykkää: Curry-MiFu uutuus kermalla

Lauantai-iltana testasin kuinka Valion uutuudet sopivat yhteen lempiresepteistäni ja lopputulos oli sen verran vakuuttava, että ajattelin jakaa reseptin myös blogissani, vaikka muuten reseptien jakaminen on jäänyt vähemmälle.

Valio ei ole osallistunut millään tavoin tähän postaukseen, vaan lopputuloksesta voin kiittää miestäni, joka kantoi uutuustuotteet meille kotiin ja jotakin piti iltaruoaksi tehdä :)

Alkuperäinen resepti on Curry-kana, joten jos MiFu ei iskea, niin sen voi vaihtaa kanaan.

Tarvitset:

 - Keskikokoinen sipuli pieneksi pilkottuna

 - Pari valkosipulinkynttä pieneksi silputtuna

 - Öljyä paistamiseen

 - MiFu Intian Curry (Valio) (tai Kanasuikaleita)

 - Ruokakerma & Rahka (Valio)

 - Currya maustamiseen

Lisukkeeksi riisiä

Kuullota pannulla (öljyssä) pilkottu sipuli ja valkosipuli. Lisää joukkoon currya (reippaasti). Paista curry-sipulisekoitusta hetki pannulla ennen kuin lisäät joukkoon Mifun. Anna Mifun lämmetä joukkoon välillä sekoittaen. Lisää kerma.

(Jos käytät kanaa, olen paistanut kanan erikseen etukäteen ja lisännyt paistetut kanasuikaleet curry-sipulisekoitukseen.)

Anna porista hetki. Tarjoile lisukeriisin (tai muu vastaava) kanssa.

Mielestäni MiFu sopi tähän ruokaan erinomaisesti ja korvasi kanan todella onnistuneesti. En osaa sanoa, miten curryinen MiFu itsessään oli, koska lisäsin currya mausteena erikseen. Ruokakerma & Rahka oli mukavan hapan uusi kokemus. Siinä oli kerman paksuus ja koostumus, mutta rahka toi mukavan happaman vivahteen. Enemmän hapankerman tai Smetanan suuntaan, kuin perinteisen ruokakerman. 

Uskon tekeväni vielä Curry-MiFua uudelleen Curry-Kanan sijasta juuri helppouden vuoksi. Pari purkkia kaupasta ja loput tarvikkeet löytyy kaapista. Hieman mietin, onko curryinen maku Ukkelille liikaa, mutta hyvin upposi. Sipulit oli mukavan pieniä ja pehmeitä, MiFu-rakeet suuhun sopivia. 

Lauantai-illan illallinen: Curry-MiFu riisillä, Napolita Mix kirsikkatomaateilla ja viinirypäleillä sekä kastikkeena balsamico. Karpalo-Cashew -ciabatta oliiviöljyllä.

Lettuperjantai

Kokeilin punajuurta letuissa ja toimii! Ohjeena peruslettutaikina, jonka sekaan raastin yhden pienen raa'an punajuuren. Paisto normaalisti paistinpannulla. Letut tuli iltaruoalle ja täytteeksi kanasuikaleita sekä avokado-valkosipuli-jugurtti -kastike. Väristä tuli niin kaunis (kuva ei anna oikeutta), että sopisivat vaikka ystävänpäiväletuiksi. Punajuurenmehu antaa mukavasti punakkuutta, jos ei välitä raasteesta letuissa. Vohvelirautaa en omista, mutta eiköhän silläkin saisi hauskoja pinkkejä vohveleita aikaiseksi.
Ukkelillekin lettu maistui. Tosin hän on jo saanut tottua pinaatti- ja porkkanaversioihin.

Pienillä käsillä pienestä lasista

Olemme harjoitelleet Ukkelin kanssa juomista omasta lasista. Kerran jäi mieleeni vinkki, että harjoitteluun kannattaa käyttää snapsilasia, koska normaalikokoinen juomalasi on pikkuihmisen pienelle kädelle TODELLA iso. Lähes sama, jos itse yrittäisi juoda 1-1,5 litran tuopista (ainakin näillä käsillä mitkä minulla on :) ).  Meiltä löytyy kaapista kristallisia snapsilaseja, mutta mielelläni pidän ne ehjänä vielä muutaman vuoden. Ohuet, herkät lasit eivät kestäisi Ukkelin ronskia harjoittelutapaa. Vinkin saamisesta lähtien olen yrittänyt löytää muovisia snapsilaseja jotka täyttäisi minun vaatimukset lasin suhteen. Valehtelematta ainakin siis puoli vuotta. Todennäköisesti olen käynnyt vain väärissä kaupoissa, mutta kovamuovisia pieniä snapsilaseja en ole löytänyt. Viime viikolla lopulta löysin alennuksesta juuri sellaiset lasit mitä olin etsinyt, mutta ne oli lasia. Lasi oli kuitenkin sellaista raskasta ja paksua, joskus ikilasiksikin ehkä kutsuttu, otin niitä pari kotiin. Ja kun halvalla sai 😀. Esittelin kotona löytöäni ja mieheni kommentti oli:"Eikö noiden olisi parempi olla muovista?". No niiiiin - kyllä! Mutta jos puoleen vuoteen en muovisia ole onnistunut löytämään, niin sitten saa kyllä nämä kelvata. Ei syttynyt sota, mutta hieman piti tuhahtaa, kun hän noin epäili minun arvostelukykyäni.  Oikeassahan hän kysyessään oli, mutta olen valmis kompromisseihin, jos ei juuri sitä löydy mitä etsii. Todennäköisesti lähipäivinä alkaa näitä muovisia snapsilaseja löytymään vähän joka paikasta :)

Lasi meni kokeiluun jo samana iltana. Ensimmäinen testikerta* meni kirjaimellisesti rinnuksille. Ukkeli hallitsi lasista kiinni pitämisen kaksin käsin ja nostamisen kohti suuta, mutta liikerata ja lähestymiskulma vaati vielä harjoittelua. Puolikkaaseen lasiin mahtuu 10 ml (piti ihan mitata), mutta kyllä tuokin määrä sotkua saa aikaan. Pahimmat lammikot pyyhittiin ja kaadettiin lasiin lisää juotavaa. Toisella kierroksella vähän avitin, jotta saatiin lasi huulille asti. Huomattavasti paremmin meni. Tätä treenattiin ja annoin kokeilla jälleen yksin, avustin vielä lasin nostovaiheessa. Liikerata meni parin harjoituskerran jälkeen jo oikein, mutta lasin telakoitumisen kanssa oli vielä hienosäätöä. Ukkelin mielestä juomaa olisi ollut mukavampi lirputella kielellä, jolloin lasin alareuna oli leuassa ja näin ollen myös juomat jälleen rinnuksella. Treenaus tekee kuitenkin mestarin. Ukkeli myös keksi, että jos suun painaa lasiin kiinni lasin ollessa vielä pöydällä ja vasta sitten noustaa ylös, onnistuu juominen erinomaisesti.

Olemme treenanneet myös mehukeitolla, piimällä, marjasmoothiella ja -pirtelöllä. Nopeasti se taito siitä vain kehittyy, kun antaa kokeilla. Olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin, mutta hyvä, että edes nyt. Harjoitukset jatkuu :)

Loppukevennyksenä ote elokuvasta  Airplaine! eli Hei me lennetään! *)Ensimmäisen juomisyrityksen kohdalla, tai lähinnä siinä, että se ei onnistunut, tuli mieleeni jokin komedia/sketsi. Siskojeni avulla sain ratkaistua mistä olin saannut flashbackit. Tältä se ensimmäinen yritys suunnilleen näytti (vaikka menikin rinnuksille). Lapsellani on juomsiongelma? 😉 On muuten ihan klassikkokomedia, jos jostakin syystä on jäännyt näkemättä.

Minkä ikäisenä teillä on lapset oppinut juomaan juomalaseista ilman auttamista? Onko antaa hyviä vinkkejä itsenäiseen ruokailemiseen, koska sitä meillä harjoitellaan parhaillaan..  

#Mammakuntoon2017 - 4.viikko: Hyvällä maulla eteenpäin

Tadaa! Kuukausi vuotta 2017 kohta takana ja uuden vuoden lupaukseni painonpudotuksesta pitää edelleenkin! Onko ollut helppoa? On. Onko ollut haasteita? On. Onko harmittanut, että päätit julkaista projektisi julkisesti? Ei. Onko tullut tuloksia? Ei--- ei, kun siis ON!

Tammikuussa olen liikkunut vähemmän, kuin olin suunnitellut. Olen kuitenkin lisännyt arkiliikuntaa ja etenkin selkälihasliikkeitä ja kyykkyjä olen tehnyt. Ukkeli keksi kuinka kiva leikki syntyy, kun könyää kyytiin kesken selkälihastreenin. Ei siinä tarvitse mitään keinua tarvita, kun äiti kiikkaa niin kivasti:) Yli kymmenen kilon lisäpainolla siis treenattu.

Olen pyrkinyt ottamaan perusasiat haltuun eli syömisen ja sen mitä suuhuni pistän. Pääpiirteittäin syön 5-6 kertaa päivässä eli 3-4 tunnin välein. Kun syö smaan aikaan pojan kanssa, pysyy tahti hyvänä. Turha napostelu jäännyt jo sen vuoksi, että Ukkeli kyllä nopeasti tulee vaatimaan osansa :) Ruokien osalta olen yrittänyt tehdä fiksuja valintoja eli turhalla ei korvata terveellistä, edes nälkäisenä! Jokaisella aterialla pyrin pitämään aterian tasapainoisena ja huolehtimaan proteiinin saannista. Hyvät rasvat, kasviksia ja monipuolisesti eri vaihtoehtoja (=ei samaa ruokaa joka päivä). Hiilareitakin menee, mutta etenkin leivän syöntiä olen yrittänyt rajoitta eli välipala ei olisi pelkkää leipää. Iltaruoka meillä on yhteinen ja kaikkea mahdollista tulee tehtyä. Annoskoon olen pyrkinyt pitämään järkevänä, jos ruoka ei ole sieltä kevyemmästä päästä.
Koulun alkaessa huomasin, että herkemmin tulee sorruttua kahvilan tarjontaan, mutta siinäkin suunnitelmallisuus ja keskittyminen olennaiseen auttaa vaikka meinaa herkut himotella. Koulun jälkeen vaivaa usein nälkä ja todellakin saan tehdä töitä, että en sorru kaupan herkkuihin.
Ravintolatkaan ei ole jäännyt välistä, mutta sielläkin pyrin tekemään järkeviä valintoja.

Tässä muutama esimerkki, mitä on tullut syötyä tammikuussa:

Aamu alkaa yleensä yrttiteellä ja pirtelöllä

Keittoja on tullut tehtyä ja syötyä, koska ne maistuu myös Ukkelille. Tähän keittoon meni mit kaapista löytyi eli naurista, lanttua, perunaa, sipulia, herkkusieniä ja jauhelihaa.

Kanakeittossa porkkanaa, lanttua, naurista, perunaa, kanaa ja lopussa sekaan meni ruokakermaa. Mausteena mm. currya.

Kanankoipi uunissa (nahka otettu pois kypsennyksen jälkeen), wokkivihanneksia sekä salaattijuustoa. Pinnalle vielä vähän öljyä ja pippuria.

Yksi välipala eli hedelmiä ja paahdettuja soijapapuja

Leivitetyt jauhelihapullat ja peruna muusi. Jauhelihapulla taikinaan tuli jauhelihaa, sipulia, valkosipulia, muna ja mausteet. Ennen uunissa paistoa leivitin pullat mantelijauheella. Muussi yksinkertaisuudessa keitettyjä perunoita muussiksi ja sekaan Créme Fraîche (kevyt...)

Opiskelijan päiväruoka: Nuudeleita, kananmuna,avokadoa ja kasvista. 

Itsetehdyt täytetyt pinaattiletut. Täytteenä kinkku-papumössö, avokadoa ja valkosipulikermaviili.

Iltapala: Kofeiiniton Earl Grey, maitorahkaa ja  appelisiinia, hapankorppuja avokadolla ja levitteellä.

Veden juontiin minun pitää vielä kiinnittää huomiota paremmin. Turhan herkästi jää päivän vesimäärä juomatta. Helmikuun tavoitelistalla onkin veden juonnista huolehtiminen, tarpeeksi pitkät yöunet sekä salitreenin aloitus. 

Väliaika tietona, että tähän mennessä painoa lähtenyt 2,9 kg.  Vuositavoitteesta siis saavutettu jo 2,9 kg / 12 kg. Helmikuun pudotus tavoite 1-2 kg. 

Luontaistalous keittiössä - pikkumies kylvää, mutta ei niitä

Pikku-ukkeli yrittää kovasti kylvää. Ruokapöydästä tapahtuva säännöllinen kylväminen muistuttaa käsin tapahtuvaa siementen heittelyä muhkeaan multaa, mutta onneksi vielä emme ole löytäneet nurkista uutta elämää. Eikä lattiammekaan ole kovin soveltuva viljelyyn sen kovan perusominaisuuden vuoksi. Toisaalta, ei rairuohokaan paljon multia pohjalle tarvitse.

Jannumme on vähän yli vuoden (kohta 1 v 2 kk, mutta eihän meillä lasketa) ja tavaroiden heittely on kivaa! Tämä heittely jatkuu myös ruokapöydässä etenkin siinä vaiheessa, kun vatsa on täysi ja johonkin tuo ruoka kai pitää pikkumiehen mielestä hävittää. Maanvetovoima omalta osaltaan hoitaa tehtävän, joten suunta ei ole kuin alaspäin, vaihtelevalla kierteellä. Äiti ja isä sitten siivoaa ruokailun jälkeen, mutta toisinaan joku leivän kannikka on pyörähtänyt paikkaan mitä ei huomaa. Kun pikkumies sitten ilmestyy olohuoneeseen reissultaan keittiöstä, on leipäpala jo poskessa tai sitä esitellään kädessä. Kaikki lattian kautta käynyt taitaa muutenkin maistua paremmalta, koska se ruoka mikä ei pöydässä maistu, alkaa kummasti kiinnostamaan, kun ukko nostetaan pöydästä pois.

Jos kiinnostuit kuinka luontaistalous toimii, tässä (kuvitteellinen) pikkumiehen ohjeistus ikätovereilleen:

• Kaikki ruoka käy kylvettäväksi.
• Ei kannata aliarvoida edes niiden kaikista parhaimmalta maistuvien raksujen kylvemisominaisuutta. Maissinaksuja on hyvä kostuttaa hieman ennen heittämistä, jolloin ne parhaiten tarrautuu mattoon, sukkaan, pöydän jalkaan yms. 
• Pyri valitsemaan suunta ja ajankohta, jota ruokkijasi ei osaa aavistaa.
• Älä turhaan kiinnitä huomiota, mihin kohde laskeutuu. Se on siellä myöhemminkint tai sitten ei. Jos se on siellä, voi se olla jotain muutakin, mutta se ei haittaa. Voit aina laittaa sen suuhun ja testata ruokkijasi reaktiokykyä. Kun liikkeet on nopeat, oli kyseessä jotakin muuta kuin heittämäsi ruoka esim. Kissanraksu, muovinpala, viikko sitten hävinyt pieni tiivisterengas, ulkoa kulkeutunut kivi, kissankakka, kissanoksennus tai muu ei sinulle tarkoitettu makupala. Näissä tilanteissa pyri poistumaan nopeimmalla valitsemallasi tavalla (kävely, konttaus). Jos sinut saadaan kiinni, voit luopua löydöksestäsi ja palata etsimään uusia aarteita.
•  Todennäköisesti ruokkijasi ei joka kerta siivoa paikkoja heti ruokailun päätteeksi, joten suosittelen tekemään tutkimusmatkoja mahdollisimman usein. 
• Bon  apetit!