perjantai 11. tammikuuta 2019

Meidän perheen liikuntaharrastukset


Monen perheen arkeen palaamiseen vuoden vaihteen riennoista ja lomista kuuluu kevätkaudet aloitus eri harrastuksissa. Mahdollisesti on jopa aloitettu jotain uutta vanhan rinnalle tai lähdetty kokeilemaan täysin uutta lajia.

Myös meillä on tällä viikolla pakattu kerhoreput ja lähdetty harrastamaan  - yhdessä.

Aloitin tiistaina Ukkelin kanssa Perhejumpan. Jumppa on tarkoitettu 2-5 vuotiaille yhdessä vanhemman kanssa. Lauantaina vuorostaan jatkuu sirkuskoulu ja sinne Ukkeli menee Miehen kanssa.

Sirkuskoulu on tuttu juttu jo viime syksyltä  ja päätimme jatkaa sitä nyt keväällä, koska se on ollut Ukkelille hyvin mieluisa. Samalla isä ja poika on saanneet yhteisen harrastuksen. Minulle parasta antia on ollut, kun lauantai-iltaisin olen sirkutelujen jälkeen saanut oman yksityisnäytöksen siitä mitä ovat sinä päivänä tehnyt.

Perhejumppa otettiin kevään ohjelmaan mukaan, koska minäkin halusin harrastaa jotain omaa juttua Ukkelin kanssa.

Sirkuskoulu ja perhejumppa tukee toinen toisiaan hyvin. Ukkeli pääsee erinomaisesti purkamaan kummassakin turhaa liike-energiaansa. Miten pieni ihminen voikaan olla niin aktiivinen?

Nyt alkanut tiistain jumppa ei ehkä ollut minulle niin mieltärentouttava, koska se oli  se meidän nuori mies, joka juoksi pitkin jumppasalia, kun piti kuunnella ohjeita, mutta hei! eipä tuo niin vakavaa, kun juoksi äänettömästi. Itse kaipaan liikunnalta juuri sitä aivojarentouttavaa tunnetta, joka vapauttaa turhan jännityksen niskasta ja unohduttaa turhat asiat mielestä. Katsoessani kirmaavaa ja puolapuilla kiipeilevää pikkuapinaa kolmevuotiasta, en aivan tähän fiilikseen päässyt. Ehkä ensi kerralla minua ei jännitä niin paljon.

Tietyllä tapaa mieltäni lohdutti tieto, että Ukkeli juoksee myös sirkuskoulussa. Ukkeli on kuulema esittänyt juoksijan lahjojaan siinä määrin, että on saanut mukaan ainakin yhden lapsen, joka ei ollut siihen mennessä osoittanut liikkumisen riemua. Lisääntyneet aktiivisuuden oli laittaneet myös päiväkerhonhoitajat huomiolle ja lapsen puheiden perusteella on meidän Ukkelilla jonkin sortin vaikutus ollut tähän kehitykseen.

Ohjattujen liikuntojen lisäksi käymme hyppimässä trampoliinipuistossa. Viikonloppuaamujen perheajat on koettu hyväksi, koska silloin voi Ukkelin antaa kirmata hieman vapaammin. Trampoliinilla pomppiminen on erinomaista liikuntaa ja se tekee tosi nannaa hartiaseudulle.

Myös retket metsiin ja muihin kohteisiin on toisinaan mukavaa, kuten myös uimahallissa käynti. Uimahallia pitäisi hyödyntää huomattavasti enemmän, kun lähes vieressä asumme, mutta lähtemisen vaikeus on siinäkin suurin este. Altaassa menee yllättävän kauan, kun vauhtiin päästään.

Emme tieten tahtoen ole täyttäneet iltojamme kaiken maailman menoilla. Itselläni on maantaisin kuorotreenit ja Mies käy sunnnutai-iltaisin pelaamassa sählyä. Tähän kun lisätään tiistain perhejumppa sekä lauantai-iltapäivän sirkuskoulu jää vapaitailtoja vielä riittämiin.

On mukavaa tehdä asioita yhdessä, mutta on myös ihanaa, kun tietää, että valinnanvapautta aktiivisten ja passiivisten tekemisten välillä löytyy. Halutessa voi lähteä uimaan tai luistelemaan, tai sitten istua sohvalla viltin alla ja katsoa lasteohjelmia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!