Ensimmäinen viikko #Mammakuntoon2019 projektia on takana.
Tästä postauksesta on luettavissa miten homma lähti käyntiin ja mitä ajatuksia viikko toikaan tullessaan.
4. päivänä huomaan kehossani muutoksen. Peilikuva on pienempi, vaatteet tuntuvat päällä löysemmiltä. Mutta onko tunne sittenkin vain päänsisälläni?
Kun aloittaa "uuden elämän" 1.1. jää eka viikon kiroukseksi, että tiputetut kilot on joulumässäilyn jäänteitä.
Hiilarien pöhöttämä keho on palautumassa joulua edeltävään aikaan. Turvotus helpottaa kropassa ja alkuvuoden tervehenkiset muutokset ruokavaliossa sekä juotu vesi on puhdistanut elimistiö jo sen verran, että sen tuntee - 3 päivää riittää tunteen saavuttamiseen.
Suoli kuitenkin yllättää, kun se puskee ulos tavaraa lisätyn kuidun ansiosta. Suklaatoffeen marinoima suolisto on järkytyksestä sekaisin ja toimii kuin Helsingin metro: juna saapuu asemalle epäsäännöllisin välein.
Vaikka ensimmäisen viikkoni missio ei ollut saavuttaa maratonikuntoa nollasta, olisi ollut kiva ottaa vuosi vastaan terveenä. Räkätauti ei valikoi uhriaan. Ainoa toivo tässä nenäliinojen keskellä on, että kuonat lähtee myös rään mukana.
Maanatain 7.1. - Tuomio. Onko kaikki ollut turhaa toivoa? Onko sittenkään mitään tapahtunut kropassa?
Ensimmäisen punnituksen ja mittauksen tulos rauhoittaa mieltä ja antaa uskoa, että minä hoidan tämän. Yes.
Pudotus esimmäisen viikonaikana:
Paino: - 1,7 kg
Vyötärö: - 5 cm
Wau, hieno aloitus! :)
VastaaPoistaItsekin pitäisi aika paljon saada pois.
Kiitos :) Vielä on paljon tehtävääkin, mutta hyvällä fiiliksellä ja motivoituneesti on homma lähtenyt käyntiin. Pyrin pitämään motivaatoita yllä kirjoittelemalla viikko kuulumisia. Tässä auttaa "päiväkirja" johonka tulee kirjoitettua tuntemuksia. Viikkokin menee niin vauhdilla, että ei kaikkia fiiliksiä, etenkin niitä hyviä, jaksa muistaa enää parin päivän päästä.
Poista