Berliiniä ympäri - 3 yötä Berliinissä taaperon kanssa

Ensimmäinen kokonainen päivä sisälsi kävelyä, jonotusta ja hämmästelyä. Tämä kaikki saatiin nauttia keväisessä Berliinin säässä.

Ensimmäinen päivä, eli menomatka, luettavissa täältä: Matkalla Berliiniin - 3 yötä Berliinissä taaperon kanssa

2. päivä - Checkpoint Charlie, Berliinin televisiotorni ja Mauerpark

Meidän hotellihuoneen hintaan ei kuulunut aamupala, joten suuntasimme kevyen tee-se-itse -aamiaisen (kahvi/tee (kuului huoneen hintaan), smoothiepussi ja raksuja Ukkelille) jälkeen etsimään jotakin vahvempaa syötävää. 

Keli oli oiva kävelylle, joten kuljimme tuomen tuoksuisen Tiergarten puiston reunaa pitkin päätyen Potsdamer Platz'lle. Postdamer Platzin reunamilla nautimme aamupalan Caras Gourmet kahvilassa. Pidin kovasti ruokatarjonnasta mitä Berliini matkaajille tarjosi. Useammassa paikassa oli tarjolla salaatteja, smootheja, kevyitä sekä terveellisiä vaihtoehtoja. Otimme tuorepuuron (tai joku vastaava systeemi mikä sisälsi marjoja, kauraleseitä, jugurttia yms.), mustikka-appelsiinimehu -smoothien sekä couscous-salaatin (salaatti ei jäännyt ainoaksi reissun aikana, koska ne oli niin hyvää :) ).

Me ja muut turistit Checkpoint Charliella. Poistuimme juuri Amerikkalaisten mailta.

Aamupalan jälkeen jatkoimme matkaa (pakolliselle) Checkpoint Charlielle. Edelliseltä käynti kerralta (vuodelta 2009) Checpointin alue oli muuttunut radikaalisti. Tarjolla oli useampikin mahdollisuus (museota, panoraamateatteria yms) päästä tutustumaan muurin jakamaan aikaan. Mies kävi ottamassa turistikuvat "sotilaiden" kanssa (kuvaus maksoi 3 €). Valokuvauksen järjestäjät ottivat hyvin yleisönsä huomioon ja rahasta/kuvaaja (kuvattavan omalla kameralla) vilkutteli Ukkelillekin miehen mennessä paikoilleen. Käytyämme matkamuistomyymälässä lähdimme etsimään reittiä Berliinin TV-tornille.

Televisiotorni

Olimme ostaneet lentokentältä 4 päivän liput ja ajattelimme hyödyntää maksettuja matkoja kokeillen Berliinin metroa. Tarkistimme, että Stadtmitten asemalta pääsemme U2- metrolla suoraan Alexanderplatzille, jossa TV-torni sijaitsee. Stadmitten aseman sisäänkäyntejä on kuitenkin kaksi ja kannettuamme matkarattaat laiturialueelle huomasimme olevamme U6-metron laiturilla. Opastusta U2-laiturille ei kuitenkaan näkynyt. Kannoimme rattaat takaisin maanpinnalle ja jatkoimme matkaa vielä yhden kadun välin, jossa löysimme toisen sisäänkäynnin. Tältä sisäänkäynniltä löytyi myös hissi ja linjakin oli oikea. 

Televisiotornissa tuli käytyä edelliselläkin vierailulla ja muistissa oli toimiva jonotussysteemi ja 360° astetta pyörivä maisema ravintola. Aika ei ollut kullannut muistoja, mutta televisiotorni oli vaihtanut systeemiä. Väittäisin, että edellisellä retkellä lippuvaihtoehtoja oli yksi, mutta nyt niitä oli useampi, joista edullisin oli näköalatasanteelle (joka ei pyöri (n.14 €)), vähän kalliimpi ravintolaan ja kallein ravintolaan ikkunapaikalle (n.25€). 

Jonotus lippujen ostoon alkoi jo ulkoa, jossa ensin jonotettiin, että päästään jonottamaan lippujonoon. Ulkokuulutuksissa kerrottiin, että lipun oston jälkeen täytyy odottaa vielä tunti ennen torniin pääsyä. Samalla tehtiin kevyt turvatarkastus: reppuja ei tutkittu, mutta takit piti avata. Päästyämme sisälle menin lippujonoon ja pojat kävivät katselemassa myynissä olevaa turistitavaraa. Lippujen oston yhteydessä sain kuulla, että jonotusaika on n.1 h 40 min. Aulan seinillä olevista näytöistä voi seurata helposti milloin on aika siirtyä kohti hissejä, mutta emme todellakaan olisi jaksaneet odottaa koko aikaa sisällä. Lähdimme ostamaan syötävää ja katsomaan Alexanderplatzin aluetta.

Odotusajan jälkeen oli aika lähteä odottamaan hissiin pääsyä. Torniin ei pääse matkarattailla, joten jätimme vaunut vaunuparkkiin aulan portaiden alle ja siirsimme Ukkelin kantoreppuun. Turvatarkastuksessa vartijat katsoivat laukut, mutta mitään tarkempaa tutkimusta ei tehty. Nousimme hissillä 203 metrin korkeuteen näköalatasanteelle. 

Maisemia näköalatasanteelta. Kirkkaalla säällä voi nähdä 18 kilometrin päähän. Ukkeli näki autoja torninjuurella.

Ravintola, jossa viimeksi ihasteltiin maisemia, sijaitsi neljä metriä korkeammalle ja sinne ei ilman oikeanlaista lippua ollut asiaa. Vapautin Ukkelin kantorepusta katsomaan maisemia, mutta kovin vapaasti häntä ei voinnut päästä jaloittelemaan väkimäärän vuoksi. Tornissa ei ole erikseen lastenhoitohuonetta, joten vaipanvaihdon toteutettiin naistenvessan nurkassa. Onneksi ei ollut kiinteälasti vaihdettavana...

Jonotusaikaan nähden torni oli nopeasti koettu ja oli aika siirtyä seuraavaan kohteeseen. Mieheni oli lukenut Berliinin sunnuntaikirpputoreista ja olimme valinneet U2-linjan varrella sijaitsevan Mauerparkin kirpputorin. 

Astuessamme ulos Eberswalder Strassen asemalta oli aistittavissa festivaalitunnelma. Kovin kauan ei tarvinnut arvailla missä suunnassa kirpputorialue sijaitsee, koska jatkuva ihmisvirta vei meitä eteenpäin. Taivaalta porottava aurinko ja puistossa soittavat muusikot lisäsi festaritunnelmaa. Mauerpark'ssa voi yhdistää vaivatta kirpputoreilun ja puistopiknikin. Omia eväitä ei välttämättä tarvitse raahata mukana vaan syötävää voi ostaa kirpputorialueen ruokakojuista. Väkeä puistossa oli paljon ja monella olikin mukana huovista ja grilleistä lähtien kaikkea mitä puistopicnikillä tarvitaan. 

Mauerparkin kirpputorin viereinen puisto on erittäin suosittu picnic paikka. Puistossa esiintyi muusikoita.

Kirpputorilla oli tarjolla myös paikallisten tekijöiden uusia töitä. Nämä ihanat lasten T-paidat oli tehnyt Über Berlin, mutta valitettavasti oikeaa kokoa ei Ukkelille löytynyt

Kokopäiväisen kävelyn ja välipalasyömisten jälkeen päätimme jatkaa turistina oloa ja menimme syömään Hard Rock Cafeeseen, koska se sijaitsi tarpeeksi lähellä hotelliamme. Henkilökunta otti hyvin huomioon Ukkelin ja etenkin baarimikko sai vuorostaan Ukkelin kikkailevan huomion. Ravintolasta lähti tyytyväinen ja ruokittu joukko siitäkin huolimatta, että Ukkelin juusto-makaroniannoksesta suurimman osan sai tarjoilijat siivota lattialta.

En ole testannut Helsingin Hard Rock Cafeeta lapsen kanssa, mutta Berliinissä tarjottiin perheen pienimmille tehtäväkirja sekä oma ruokalista

Ilta vietettiin rentoutuen kylvyssä ja nauttien saksaksi dubatusta televisiotarjonnasta (he dubbaa kaiken). Ukkelikin jaksoi käydä levolle oikeaan aikaan ja nukkui normaaliin tapaan koko yön.

Matkalla / matkan jälkeen opittu:

Lastenruoat ja vaipat (Pampersin kaikki koot 24 kpl paketissa(ja toki muitakin merkkejä, mutta otettiin tutuin) löysimmee (loppujen lopuksi) Berlin Alexanderplatz Bahnhof aseman alakerrasta Rossmann apteekki- ja kemikaaliliikkeestä. Ruokakauppojen löytäminen tuntui muutenkin haastavalta tehtävältä. Kioskeja löytyi kyllä. Seuraavana päivänä löysimme jo avoinna olevan ruokakaupan mistä löytyi lastenruokiakin.

Teetä vauvallesi?

Jälkiviisaana olisin ostanut netistä ennakkoliput televisiotornin ravintolanikkunapaikalle ja nauttinut sieltä maisemia vaikka sitten vettä juoden. Näköalatasanteen lippuja netistä ei voi ennakkoon ostaa. Huhtikuun alku ei ole mitään turistiaikaa ja jo nyt saimme kulutettua jonotukseen vähintään 3 tuntia, josta 1h40min lipun oston jälkeen. Onneksi meillä ei ollut mihinkään kiire, mutta jos haluaa säästää omia hermoja, niin se pari euroa on sen arvoista. Etenkin jos lapsi ei ole yhtä kärsivällinen kuin meidän heppu.

Sunnuntaikirppiksellä olisi viihtnyt kokopäivän. Tripsteri.fi sivulta löysin reissun jälkeen  lisää kirppareita missä olisi voinnut käydä. Ehkä joku toinen, aikuisten, reissu.Kirppiksistä lisää esim. Tripsteri.fi sivun kirpputorivinkeissä.

Joka ravintolassa ei ole maitoa tarjolla (jos maitoa haluaa ruokajuomaksi suomalaiseen tapaan). Siellä missä sitä sai, kysyivät tarjoilijat halutaanko maito lämpimänä. Myönnetään tämä hieman hämäsi :)

Lue myös nämä (edit 23.4.2017):
Valmistelut ennen Berliiniä
1. päivä: Matkalla Berliiniin
3. päivä: Shoppailua ja kävelyä
4.päivä: Viimeistä päivää