sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Päiväkoti valittu - elokuussa aloitus

Tämän viikon ohjelmaan on kuulunut päiväkotisopparin teko. Päiväkoti valittiin yksityiseltä puolelta ja hoidon Ukkeli aloittaa elokuussa. Olemme hyvissä ajoin liikenteessä, ja tässä on nyt hyvin aikaa totuttaa lapsi päiväkotirytmiin sekä opetella ruokailu yms. taitoja. Puolessa vuodessa poika ehtii kehittyä vielä paljon, joten turha edes miettiä miltä meno siinä vaiheessa näyttää.


Miltäs sitten äidistä tuntuu, kun tietää päivän jolloin lapsi mene hoitoon? Rehellisesti sanottuna tässä ei ole läpikäyty mitään suuria tunnetiloja. Hoidon aloitus on hyvin luonnollinen ratkaisu, etenkin kun Ukkeli on elokuussa lähes pari vuotias. Heinäkuun alussa palaan takaisin töihin noin kahden vuoden poissaolon jälkeen. Tällä hetkellä aikaiset aamuherämiset ahdistaa enemmän, kuin ajatus siitä, että meidän pikku poika on vieraalla hoidossa. Aikaisten aamujen lisäksi totuttelu työrutiineihin ja seurustelemaan päivät aikuisten kanssa vaatii orientoitumista:). En uskalla edes mainita ahdistuskynnystäni, kun mietin tietokoneen asennusta ja salasanojen uudelleen aktivointia 😱 .
Pojan syntyessä oli miehelleni itsestäänselvää, että hän pyrkisi pitämään kaikki mahdolliset vapaat. Saimme sovittua työ/loma -kuviot niin, että  hän on isyysvapaalla ja kesälomalla kesällä, joten pojat voivat heinäkuussa viettää kunnon isä-poika -aikaa äidin hikoillessa töissä (toivottavasti ovat saanneet korjattua sen ilmastoinnin parissa vuodessa...).

Kuvat: Nantes 2014 

Päiväkodista minulla ei ole omakohtaista kokemusta, sillä äitini toimi perhepäivähoitajana minun ja siskojeni ollessa pieniä. En siis missään vaiheessa ollut kodin ulkopuolella hoidossa. Päiväkodeista minulla on tämän vuoksi ainoastaan toisen käden tietoa. Tietoni pohjautuvat siihen mitä lehdet kirjoittelevat, mitä hoitajina toimivat ystävät ovat kertoneet (usein niitä kauhujuttuja :) ) sekä mitä työkaverit ja ystävät ovat jakaneet omia kokemuksia. Tästä kaikesta huolimatta minulla ei ole mitään epäillystä eikö päiväkoti olisi pojalleni parhaaksi. Siellä hän pääsee leikkimään ikäistensä kanssa, oppii sosiaalisia taitoja, päivärytmiä, rutiineja ja oppii ottamaan ohjeita muiltakin aikuisilta, kuin ainoastaan omilta vanhemmilta. Uskon myös, että päiväkoti tarjoaa hänelle paikan oppia monipuolisesti. Tällä en tarkoita, että olen siirtämässä kasvatusvastuuta päiväkodille. Tarkoitan, että uskon poikani saavan päiväkodista virikkeitä jotka tukevat hänen kehitystää ja joita ei ole mahdollista kotoa saada. Vaikka pystyisimmekin tarjoamaan kotona viihdettä ja virikettä jokaiselle päivälle, emme pysty tarjoamaan samanlaista sosiaalista kanssakäymistä.

Tässä vaiheessa kodin ulkopuolisen hoidon aloitus tuntuu asiaan kuuluvalta. Tulen varmasti palaamaan tähän aiheeseen myöhemmin, kun hoidon aloitus on lähempänä. Katsotaan silloin uudemman kerran, mitkä on mamman tunnelmat. Puolessa vuodessa ehdin minäkin vielä käymään asiaa monta kertaa lävitse ja sen hetkisiä tunnelmia ei voi vielä etukäteen tietää. Siinä missä poika kasvaa ja kehittyy, pääsee äiti matkaamaan tunteiden vuoristoradalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!