lauantai 18. helmikuuta 2017

Flunssapotilaan viittomakieliset uutiset


Itku pitkästä ilosta, kuten vanha sanonta menee. Talven riemut vaihtui sitten yllättäen torstai-iltana sairasvuoteeseen, kun Ukkelille nousi kuume. Perusflunssaa, mutta ikävä vieras. Perjantaina kuume pysyi matalana , mutta sisällä pysyttiin koko päivä ja yritettiin ottaa niin rauhallisesti kuin taaperon kanssa vain voi.

Torstai-illan korkean kuumeen huomasi juuri siitä, että Ukkeli makoili lähes koko illan sohvalla ilman mitään ylimääräistä riekkumista. Hän otti myös pienet, viiden minuutin torkut kainalossani. Yöunet kutsui normaalia aiemmin enkä ehtinyt lukemaan iltasadusta sivuakaan loppuun, kun jo nukkumatti kyyditsi Ukkelin untenmaille. Onneksi sai nukuttua hyvät unet ja perjantaiaamuna edellisillan kuume oli vain kuumehoureinen muisto. Ukkeli jaksoi touhuta koko päivän normaalisti. Välillä pyyhittiin räät poskelta, otettiin vesipullosta huikkaa ja taas mentiin. Aivan täydellä teholla ei kuitenkaan toimittu ja niinpä päiväunille mentiin normaalia aiemmin, kuten myös yöunille.

Torstaina tuli normaalia enemmän tuijotettua televisiota. Illan ohjelmatarjontaan kuului myös Pikku Kakkonen. Emme katso Pikku Kakkosta aivan joka päivä, joten en ollut aiemmin huomannut, että torstain juontaja viittoo joitakin sanoja puhuessaan. Ukkelille selittelin joutessani viittomakielestä, mutta tuskinpa hän kovin paljon kiinnitti huomiota horinoihini.

Perjantainakin katsottiin Pikku Kakkonen. Ennen ohjelman alkua ykköseltä tuli esim. viittomakieliset uutiset (Yes, Pikku Kakkonen tulee kakkasolta,mutta kun ei se hiihto innostanut...). Kyhjötettiin Ukkelin kanssa sohvalla ja kesken viittomakielisten uutisten kiinnitin huomiota, että Ukkeli pyöritteli käsiään. Aikansa siinä seurasi mitä ruudussa tehtiin ja matki uutistentulkkaajaa. Sitten yks kaks yllättäen vilkutti uutisankkurille ja hyppäsi sohvalta muihin leikkeihin.

Ukkelihan ei tietenkään mitään oikeita käsimerkkejä tehnyt, mutta minusta oli mielenkiintoista seurata miten hän seurasi uutisia ja keksi matkia eleitä. Ilmiselvästi ymmärsi, että jokin merkitys noilla eleillä oli. Tämä jälleen herätti minussa kysymyksen, kuinka paljon asioita Pikku-mies prosessoikaan päivittäin? Yhdistikö hän esimerkiksi edellisen päivän Pikku Kakkosen viittomat ja uutisten eleet samaksi kommunikointitavaksi? Olisi mielenkiintoista myös nähdä kuinka nopeasti viittomakieli "tarttuisi", jos opetusta olisi tarjolla. Itse en osaa viittoa kuin nimeni (jos enää sitäkään), mutta luulisi vaikka YouTubesta videoita löytyvän yllin kyllin. Aloitetaan vaikka Tuiki-Tuiki Tähtösestä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!