Toukokuun lopulla kertoilin miten meidän pikkariharjoitukset on lähtenyt käyntiin. Pari kuukautta (vai paljonko tässä onkaan aikaa mennyt) myöhemmin on ilo huomata, että vaippojen määrä on vähentynyt dramaattisesti ja kohta täällä ollaan oikeasti luonnonystäviä.
Ukkeli osaa jo ilman kehotusta mennä vessaan ja etenkin nyt kesälomalla puska on ollut erittäin suosittu pissipaikka. Mummollassa ovenpielessä sijaitseva kukkapuska onkin erittäin ahkerassa käytössä.
On hienoa, että pissaamis- ja kakkaamisjutut hoituu hyvin. Tienpäällä ollessa ei ole muodostunut ongelmaksi vieraassa paikassa asiointi vaan pönttö kuin pönttö (tai potta kuin potta) kelpaa kyllä.
Kakkaaminen on ilmiselvästi vielä iso asia, koska kakkahätä tai kakan tuleminen pitää ilmoittaa isoon ääneen. Toisinaan tämä aiheuttaa hymyileviä katseita vastaantulijoissa. Näin esimerkiksi kerran Helsingin rautatieasemalla, kun Ukkelin piti vääntää aiheesta laulu. "Kakkahätä, kakkahätä, kaakkaahäätää" (kera sävelen) kirkkaalla lähes kolmevuotiaan äänellä (kera kaiun) kirvoitti muutamat hymyt ohikulkijoissa.
Olen myös miettinyt tätä eritteistä puhumista. Todennäköisesti ensimmäiset ikävuodet pienellä ihmisellä on juuri ne, kun vanhempia kiinnostaa suureesti hänen eritteet (kyllä! Ensimmäisestä kakasta on kuva vieläkin tallessa) ja niistä puhutaan huomattavasti avoimin, kun sitten vanhempana. Toisaalta, jos jauhaisimme enemmän pissa- ja kakkajuttuja saisimme huomattavasti enemmän tietoa terveydentilastamme. Mutta paskanjauhanta sikseen... palataan taaperoon.
Mutta osataan sitä hätää käyttää hyväksikin. Lähes päivittäin kesken ruokailun tai nukkumaan mennessä iskee pakottava vessahätä. Ei siinä kummempia kysellä, kun penkistä/sängystä hypätään pystyyn, kun pitää mennä vessaan. Tosin lähimuisti taitaa vaivata lapsiraukkaa, kun usein suuntana on aivan joku muu kuin vessa. Tai jos sinne vessaan tie käy, on ohjelmanumerona kaikkea muuta kuin itse asiointi.
Päikkäriaikaan vaippaa ei enää käytetä ja pari kertaa on vahingot tullut. Enemmän nukkumaan menoa käydään toki yrittämässä, mutta aina ei mitään tule. Yöllä vaippa on pidetty, mutta ilokseni olen havainnut, että nyt loman aikana on aamulla ollut kuivavaippa yhä useammin (ja ollaan käytetty samaa vaippaa seuraavana yönä, koska tuntuu tyhmältä heittää puhdasvaippa roskiin).
Olen suunnitellut, että syyskuun alusta voitaisiin ostaa parit suojalakanat lisää ja aloittaa nukkumaan ilman vaippaa yölläkin. Noita aikoja odotellessa
P.S. Ja kuten kuvituskuvasta huomaa, on meillä jo varasuunnitelma ylijääville vaipoille. Toukokuussa Ukkeli esitteli tämän kesän kuuminta hottia olevan vaippakokonaisuuden johon kuului tyylikäs päähine, toppi sekä tuplapöksyt. Vapise Jean-Paul Gaultier!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!