Huomasin juuri, että viime viikkoina perjantaista on tullut meille päivä, jolloin käymme "kulttuuririennoissa". Toissa viikolla HAM, viime viikolla ooppera ja eilen oli vuorossa Kiasma.
Kuulin jostakin, että perjantaina 2.12. on Kiasmassa taaperoille avoin taidepaja. Tutkin asiaa torstaina ja taaperoiden piipahduspaja ei ollut ainoastaan perjantaina 2.12., vaan pajailua on vielä ensi viikolla to-pe sekä tammi-helmikuussa. Olin henkisesti suunnitellut lähteväni tuonne 2. päivä, joten suunnitelmassa pysyin. Saimme aamupuuhat hoidettua suhteellisen ripeästi, vaikka yöunet venähtikin puoli yhdeksään. Juna saapui juuri silloin, kun pääsimme laiturille ja matka meni muutenkin mallikkaasti.
Kiasmalle saapuessa mietin hetken aikaa, että jopas taaperoiden paja onkin suosittu, koska koko Kiasman sisällä oleva vaunuparkkina toimiva luiskan alaosa oli täynnä rattaita. Kaivelessani museokorttia esille ymmärsin miksi paikka oli niin kansoitettu: kuun ensimmäinen perjantai ja ilmainen sisäänpääsy. Uusi henkinen latautuminen muuttuneeseen tilanteeseen ja kun siellä kerran oltiin, niin ei sitä nyt ovelta enää pois käännytty.
Siirsin jannun kantoreppuun ja suuntasimme viidennen kerroksen pajatiloihin. Siellä tulikin vaunujen omistajat vastaan: pieniä ihmisiä vanhempineen, joita ohjaajat yritti paimentaa parhaansa mukaan. Suojasin kenkäni ja laitoin ukkelille suojaessun päälle. Ohjaajan vinkkauksesta menimme "märkäpuolelle" eli osioon, jossa pääsi maalaamaan. Siellä oli myös väljempää. Tarjolla olisi ollut sivellin- ja suihkutustekniikkaa väreillä, mutta valitsin nuoren miehen puolesta ns. buddha board'n, johon maalataan siveltimen ja pelkän veden avulla. Buddha board'lla harjoitellaan kirjoittamista Kiinassa ja säästetään näin paperia (,jos muistan oikein ohjaajan selityksen). Pohjaa voi käyttää loputtomasti, koska vesi haihtuu pois. Eikä tämä tekniikka myöskään sotke liikoja :) Pikku-ukkeli olisi tosin mieluiten keskittynyt siveltimien imeskelyyn, kuin taulun sivelyyn. Hetken aikaa siinä leikimme siveltimien kanssa ja riisuimme sitten suojavaatteen ja siirryimme "kuivapuolelle". Ukkeli asetteli värillisiä läpinäkyviä muovipaloja valolevylle ja asettelemaan magneettinauha paloja seinälle. Tätä leikkiä hän jaksoi jonkin aikaa, kunnes sisäinen sähkömies pääsi esille hänen tajutessa kuinka virtajohdon saa irti valolevystä. Katsoin parhaaksi siirtyä tässä vaiheessa näyttelytiloihin ja antaa muille taaperoille tilaa pajassa.
Kiasmassa on parhaillaan menossa mm. Mona Hatoum'in näyttely, jota kävimme katsomassa. Toissa viikkoiseen Kusaman näyttelyyn verrattuna, Hatoumin näyttely oli totaallinen vastakohta. Tarjolla oli metallia, terästä, piikkilankaa ja esim. saippuaa. Näyttelyn teokset toki oli puhuttelevia, mutta kovin paljon ei pikkumiehelle ollut katsottavaa. Lamppuja löytyi Ukkelille viidennestä kerroksesta ja Kiasman ikkunasta avautuva näköala oli hänen mieleen. Lähestyvä ruoka- ja päiväuniaika kuitenkin lähetti meidät lopulta kotia kohti.
On hyvä, että museot järjestävät ilmaispäiviä. Tällä tavoin taiteesta pääsee nauttimaan jokainen, kuten kuuluukin. Tulemme menemään vielä uudelleen taaperoiden piipahduspajalle, mutta seuraavalla kerralla katson päivän hieman paremmin. Todennäköisesti normaalina päivänä ei ole aivan yhtä paljon nuoria taiteilijoita liikenteessä. Voisin harkita myös Buddha Board'n ostamista itseni ja pojan käytöön.
Ehdotuksia ensi perjantain kulttuurikäynnistä otetaan vastaan! Äidin kalenteri sanoo:"työpaikan kotisivujen lanseeraus", mutta siitä reissusta ei ehkä uskalla kertoa mitään...
Mona Hatoumin näyttely on kyllä hieno. Suosittelen kovasti museokorttia. Sillä saa nauttia kulttuurista todella pienellä hinnalla koko vuoden! Itse tulee käytyä monta kertaa samoissa näyttelyissä, sekä yksin että lasten kanssa. :)
VastaaPoistaLiputan täysin museokortin puolesta. Piti aivan tarkistaa, että en kai kirjoittanut tuota lausetta tekstiin, koska alan toistamaan tässä asiassa itseäni :) Ainakin itselläni kortti on jo itsensä maksanut takaisin.
PoistaSama homma, monesti!
Poista