Tänään on SE päivä, kun jätän hyvästit silmälaseille. Ainakin siihen asti, kun ikänäkö alkaa vaivaamaan (toivottavasti ei pian). Tänään silmäni ovat veitsen alla ja hajataitto ja likinäköisyys korjataan silmänsisäisillä linsseillä.
Valehtelesin, jos väittäisin, että ei jännitä yhtään. Jännittää, mutta semmoisella terveellä tavalla. Kuitenkin on silmistä kyse ja niitä ollaan menossa teräaseella sorkkimaan ja lisäämään sinne jotakin kehoon kuulumatonta. Jostakin syystä mielessäni on pyörinyt Kellopeli appelsiinin "eheytys" kohtaus ja ne häkkyrät silmissä ja The Strain mainoskuva, jossa toukka menee silmään. Terveellä pohjalla ajatukset siis.
Toisaalta minulla on erittäin hyvä ja harmooninen olo asian suhteen. Onhan tällaisia leikkauksia tehty ja monella meistä löytyy kehosta jotakin sinne alkujaan kuulumatonta. Onneksi tämä "kaikki menee hyvin" -puoli on voitolla.
Leikkauksen jälkeinen hoitotyö on aloitettu jo etukäteen. Kissa sai jäädä pääsiäiseltä mummolaan hoitoon, jotta vältytään ylimääräisiltä kissankarvoilta. Lääkärin määräämät antibiootitkin muistin hakea lauantaina ja ne aloitin maanantaina. Leikkauksen jälkeen tippoja käytetään vähintään kaksi viikkoa ja lisäksi kortisonitippoja sekä kosteutustippoja. Yhtä kirkkaiden tiputtelua huhtikuun alku.
Mitä lähemmäksi lasiton elämäni on tulossa sitä huonompi tuuri on silmälaseillani ollut. Nämä lasit on ollut minulla kolme vuotta ja hienosti kestivät Ukkelin vauvavuoden. Lasit on kestänyt venyttelyt ja vanuttelut vaikka välillä olen ollut varma, että kohta hajoavat. Leikkauspäätöksen jälkeen olen esim. onnistunut konttaamaan lasien päältä (oksennustaudissa!!). Sain suoristettua omin avuin. Myös pahimmat naarmut on syntyneet viimeisen kuukauden aikana. Well, kohtahan näillä ei teekään mitään, niin no problem.
Lasiton elämä mietityttää myös. Eniten tietenkin odottelen asioita, joita voin tehdä normaalisti sitten kun vihdoin näen lasitta. Ainakin nämä on tullut mieleeni:
* Säärikarvojen ajo niin, että näkee mitä tekee
On oikeasti ongelmallista yrittää suihkussa vähentää karvanmäärää, kun et näe. Lasit päässä linssit höyryyntyy tai ovat täynnä vesipisaroita. Ilman laseja sheivatessa saat jälkeenpäin huomata missanneesi kohdan tai pari.
* Meikkaaminen kauempaa kuin 10 cm peilistä
Piilarit päässä ei mitään ongelmaa, mutta jos lasit päässä on tarkoitus lähteä ja itseään ehostaa saa naama peilissä kiinni rajauksia vetää. Etenkin hotelleissa voi kylppärissä olla koko seinän kokoinen peili, mutta sinut erottaa kuvajaisestasi ylileveä allaspöytä. Ergonomia kunniaan siinä vaiheessa!
* Jumppaaminen ilman lasien nostelua
Hiki valuu, lasit valuu. Jätän asian tähän.
*Ei huurua linsseissä
* Ei vesipisaroita linsseissä
*Ei lunta linsseissä
Jatkossa ei mitään linsseissä. Tai jos on, niin pitää olla huolissaan.
*Ei lasien hapuilua herätessä
Kotona lasken silmälasit iltaisin samaan paikkaan ja siitä ne sitten aamulla käden ojennuksella löytyvät. Reissussa ollessa lasien paikka pitää varmistaa ennen nukahtamista ja siltikään aamulla ei voi olla varma, että lasit löytyy. Joskus on pitänyt pyytää Mies avuksi etsimään lasit.
Tämän tekstin julkaisuajankohtana leikkaus on ohi ja lasiton aika voi alkaa. Näin toivon erittäin vahvasti.
Aiheeseen liittyvät aiemmat tekstit:
Laseista eroon - ei laserilla vaan silmänsisäisellä piilolinssillä
Toiveena rillitön elämä - silmien laserleikkaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!