Applikaatioiden ja mobiilipelien täyttämässä arjessa haluan opettaa lapseni arvostamaan perinteisempiäkin pelitapoja. Diginatiivit voi tästä kauhistua, mutta meillä ei Ukkeli ole vielä pääsyt kännykkä/tablettipelejä pelaamaan.
Vahvistaakseni lautapelikulttuurin juurtumista perheessämme ostin viikonloppuna Ukkelille ensimmäiset omat lautapelit.
Mistä tahansa isommasta kaupasta, josta löytyy myös leluosasto, olisi varmati kaksivuotiaalle peli löytynyt. Ongelmana olikin, että minulla ei ollut hajuakaan mikä olisi hyvä peli! Päätin käydä kaupassa joka on erikoistunut lautapeleihin ja toivoin saavani heiltä palvelua myös minun tarpeisiin. Enkä pettynyt.
Kampin kauppakeskuksessa sijaitsee Lautapeli.fi kauppa ja kaupasta saa pelejä jokaisen makuun - aikuisille ja lapsille. Olin Ukkelin kanssa kahdestaan liikenteessä, joten jokainen parivuotiaan vanhempi tietää, että: pitkä aika + ulkovaatteet + lämmintila = ei hyvä yhdistelmä. Kemiallista reaktiota tuosta kaavasta ei saa aikaan, mutta tarpeeksi kauan lämpimässä alkaa tapahtumaan jokin reaktio. Löysin lupaavan näköisen hyllyn ja pelitarjonta oli valtava. Huh. Ei hajuakaan mitä valitsisi. Mieli alkoi vaellella jo lähicittarin leluosastolle, josta voisi valita kahdesta vaihtoehdosta toisen.
Onneksi erikoisliikkeestä löytyy ammattitaitoinen henkilökunta ja tietäväinen nuori mies (voi kyllä olla, että ei ollut kovin paljon minua nuorempi. Tai sitten täti höpisee vain omiaan) osasi kertoa ja suositella pelejä meidän tarpeisiin. En kehdannut niin hyvän esittelyn jälkeen lähteä yhden pelin kanssa kotiin vaan mukaan lähti kerralla kaksi peliä. Lautapelit on mielestäni kalliita, mutta jos peli on hyvä ja kestää pelaamista, maksaa se itsensä takaisin pelikertojen muodossa.
Toinen ostamistani peleistä on Muumipeikon kalaretki. Ukkelin hoitopaikassa ovat tätä peliä pelanneet joten tuttuus vaikutti ostopäätökseen. Pelin suositusikäraja on 3+ vuotta, mutta hoitopaikassa peliä on pelanut jo alle kaksi vuotiaskin.
Toinen peli on Minun ensimmäinen pelini Kalastus. Kalastuspeli on suunnattu 2+ vuotiaille.
Kummassakin pelissä on yksinkertaiset ja selkeät säännöt ja mielenkiintoista kyllä, kummassakin pelissä hyödynnetään magneettia (ei ollut minun lapsuudessa). Muumipelissä kaloja ja muita saaliita kalastellaan Muumipeikko -hahmolla, Kalastus -pelissä pelaajat käyttää onkea, jolla kalastetaan mereneläviä merenpohjasta.
Pelaaminen opettaa sääntöjen noudattamista, oman vuoron odottamista ja voittamista/häviämistä. Pelin aloittaminen vaatii myös omat toiminnot sekä pois laittaminen. Nettipelien hyvä ominaisuus on, että ne ovat nopeasti otettavissa käyttöön ja pelinappulat pysyvät tallessa (ellei sitten tule joku cyberhyökkäys), mutta ne eivät opeta sitä tosiseikkaa, että jos pelistä häviää nappula sen takia, että et keränyt kaikkia pelinosia talteen edellisellä kerralla (huolellisuus) ei peliä enää voi pelata.
Pelasimme heti samana ilta kumpaakin peliä ja täytyy myöntää, että kyllähän siinä meinaa äidillä pariin otteeseen hermo mennä, kun parivuotias yrittää pelata omilla säännöillä. En haluaisi olla mikään sääntönatsi, mutta mielestäni on hyvä alusta lähtien opetella pelaamaan sääntöjen mukaisesti.
Kunhan nämä pelit on pelattu puhki (=äiti kyllästynyt) odotan innolla seuraavien pelien hankkimista.
Onkohan missään lainapelirinkiä, jonka kautta saisi vaihdettua näitä perheen pienimpien pelejä keskenään? Tai tavata ja pelata pelejä yhdessä? Jos tiedät Helsingissä Käpylän alueella sellaista, niin saa vinkata. Toisaalta, jos kiinnostaa sellainen perustaa voi olla yhteydessä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!