Tämä on Mammalandian yhteistyöpostaus. Mammalandian kotisivulta pääset lukemaan muiden Mammalandian bloggaajien postaukset.
Kun minä olin lapsi...
- Ei ollut kännyköitä
- Filmikameraan mahtui 24 kuvaa ja koskaan ei voinnut olla varma ennen kuvien kehittämistä, millaisia kuvia tuli.
- Irtokarkit ostettiin kioskista ja ne valittiin lasin läpi sormella osoittaen ja huikkaamalla kioskin luukusta millä markkamäärällä mitäkin.
- Valuutta oli Suomen Markka
- Televisiossa oli kaksi kanavaa
- Matkatelevisio oli mustavalkoinen ja ruutu suunnilleen yhtä suuri kuin peruskokoisessa tabletissa. Painoa 100 kertaa enemmän ja antennia joutui säätämään koko ajan, jos halusi suhteellisen siedettävän kuvan
- Lauantai-aamuisin katsottiin Tsekkiläisiä piirrettyjä kuten Myyrä ja Rosvo Rudolf
- Lauantai oli siivouspäivä, mutta myös karkkipäivä ja illalla saunottiin. Toisinaan käytiin kioskilla ostamassa herkkuja, joskus tehtiin kotona erikoisherkkuja kuten ranskalaisia ja nakkeja. Tai pizzaa. Kioskiruoka taisi olla lähin kosketus ravintolaruokailuun.
- Äiti ompeli meidän vaatteet ja leikkasi hiukset
- C-kaseteilta kuunneltiin radiosta tallennettua musiikkia ja VHS -kaseteille mahtui 180 minuuttia televisiosta tallennettua kuvaa.
- Jos halusi mennä kaverin luo kylään koulu päivän jälkeen, piti sopia asia etukäteen tai pyytä opettajalta lupa soittaa koulun puhelimella. Jos kukaan ei vastannut, ei saanut kysyttyä lupaakaan
- Lomalla käytiin Helsingissä tädin luona. Matka tehtiin henkilöautolla ja eväsleivät syötiin P-pysäkeillä.
- Ala-asteella oli luokat 0- 6 ja oppilaita oli yhteensä 30-40. Minun luokalla oli 3-4 henkilöä koko ala-asteen.
- Leikimme kesäisin puronvarressa Robin Hoodia ja kaivoimme talvisin tunneleita lumikasoihin.
- Äiti oli perhepäivähoitaja ja meillä oli talo täynnä hoitolapsia. Ja meidän piti siivota heidän leikit pois.
- Äiti käveli sisällä korkokengissä (ja käytti niitä myös perunannostossa)
- Hän oli linja-autokuljettaja ja hänen piti laskea kassa ajon jälkeen. Se rahastuslaukku oli hieno.
- Meillä oli kissa ja koira
- Puhekielessä käytettiin sanoja joita nykyään ei ole sovelliasta sanoa ääneen
- Pehmistuutit oli isompia
Lapseni...
Tulee kokemaan jotakin ihan muuta, jota voi kolmenkymmenen vuoden päästä miettiä ja ihmetellä miten kaikki on eritavalla kuin ennen, mutta onneksi jotkut asiat on samoja:
- Meillä on kissa
- Matka tädin luo on yhtä pitkä (onneksi yksi täti asuu lähempänä)
- Ulkona saa leikkiä
- Tekniikka kehittyy ja lapset tuntevat olevan fiksumpia kuin aikuiset
Minulla on onni olla vaikuttamassa lapseni muistoihin. Ja pyrin siihen, että hänelle jää muistoja. Opettelen kävelemään vaikka korkokengillä.
- Irtokarkit ostettiin kioskista ja ne valittiin lasin läpi sormella osoittaen ja huikkaamalla kioskin luukusta millä markkamäärällä mitäkin.
- Valuutta oli Suomen Markka
- Televisiossa oli kaksi kanavaa
- Matkatelevisio oli mustavalkoinen ja ruutu suunnilleen yhtä suuri kuin peruskokoisessa tabletissa. Painoa 100 kertaa enemmän ja antennia joutui säätämään koko ajan, jos halusi suhteellisen siedettävän kuvan
- Lauantai-aamuisin katsottiin Tsekkiläisiä piirrettyjä kuten Myyrä ja Rosvo Rudolf
- Lauantai oli siivouspäivä, mutta myös karkkipäivä ja illalla saunottiin. Toisinaan käytiin kioskilla ostamassa herkkuja, joskus tehtiin kotona erikoisherkkuja kuten ranskalaisia ja nakkeja. Tai pizzaa. Kioskiruoka taisi olla lähin kosketus ravintolaruokailuun.
- Äiti ompeli meidän vaatteet ja leikkasi hiukset
- C-kaseteilta kuunneltiin radiosta tallennettua musiikkia ja VHS -kaseteille mahtui 180 minuuttia televisiosta tallennettua kuvaa.
- Jos halusi mennä kaverin luo kylään koulu päivän jälkeen, piti sopia asia etukäteen tai pyytä opettajalta lupa soittaa koulun puhelimella. Jos kukaan ei vastannut, ei saanut kysyttyä lupaakaan
- Lomalla käytiin Helsingissä tädin luona. Matka tehtiin henkilöautolla ja eväsleivät syötiin P-pysäkeillä.
- Ala-asteella oli luokat 0- 6 ja oppilaita oli yhteensä 30-40. Minun luokalla oli 3-4 henkilöä koko ala-asteen.
- Leikimme kesäisin puronvarressa Robin Hoodia ja kaivoimme talvisin tunneleita lumikasoihin.
- Äiti oli perhepäivähoitaja ja meillä oli talo täynnä hoitolapsia. Ja meidän piti siivota heidän leikit pois.
- Äiti käveli sisällä korkokengissä (ja käytti niitä myös perunannostossa)
- Hän oli linja-autokuljettaja ja hänen piti laskea kassa ajon jälkeen. Se rahastuslaukku oli hieno.
- Meillä oli kissa ja koira
- Puhekielessä käytettiin sanoja joita nykyään ei ole sovelliasta sanoa ääneen
- Pehmistuutit oli isompia
Lapseni...
Tulee kokemaan jotakin ihan muuta, jota voi kolmenkymmenen vuoden päästä miettiä ja ihmetellä miten kaikki on eritavalla kuin ennen, mutta onneksi jotkut asiat on samoja:
- Meillä on kissa
- Matka tädin luo on yhtä pitkä (onneksi yksi täti asuu lähempänä)
- Ulkona saa leikkiä
- Tekniikka kehittyy ja lapset tuntevat olevan fiksumpia kuin aikuiset
Minulla on onni olla vaikuttamassa lapseni muistoihin. Ja pyrin siihen, että hänelle jää muistoja. Opettelen kävelemään vaikka korkokengillä.
Minun teini jaksaa aina ihmetellä, miten sitä on ennen pärjätty, ku telkkarissa oli vain pari kanavaa eikä ohjelmia noin vain tallennettu... kännykättömyydestä puhumattakaan. 😂
VastaaPoista:) Niinpä :) Muistelin viime viikolla siskon kanssa Commodore 64:sen pelien lataamista kaseteilta. Parhaassa tapauksessa peliä latasi lähemmäs tunnin ja peli päättyi viidessä minuutissa. Taisi opettaa ainakin kärsivällisyyttä ja olemaan onnellinen siitä mitä sai :D
Poista