keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

12. viikon kuulumiset - Mammakuntoon2019


Tiistai

Kiesus miten ihminen onkin väsynyt. Kvarttaalin loppu imee ihmisestä mehut. Kun ensin on imetty kuiviin, tullaan ja painetaan vielä puristimen läpi. Tästä rääkistä kun on selvitty, voi vain huomata, että kuluvaa viikkoa on mennyt vasta 2 päivää ja kvarttaali päättyy vasta 8 työpäivän kuluttua. Elämme outoja aikoja.

Yritän muistaa ottaa vitamiinit tuplana, koska nyt eletään juuri niitä aikoja, kun stressi syö ihmistä sisältäpäin. Nyt pitäisi osata panostaa syömiseen ja  tehdä fiksuja valintoja. Otan ne vitamiinit, mutta samaan aikaan mieliteot nostaa rumaa päätään ja kuulostelevat "ooo - mitä? vitamiinivarannot vähissä? No älähän hättäile. Tuosta otat nätin vaaleanpunaisen berliininmunkin . Sen kun syö niin kyllä tekee hyvää. Jos ei yksi auta, niin ota toinen." Eli joo, mietipä mitä suuhusi laitat ja sano ei herkuille vaikka päämeinaa seota. Ehkä tämä on juuri sitä uusien tapojen omaksumista - eroon lohtusyömisestä ja fiksuja päätöksiä oman kropan osalta.

Kirjoitin puhtaaksi viime viikon kirjoituksia. Siellä olikin havaittavissa aivan liian selvästi herkuttelun lisääntyminen. Tähän liittyy myös se, että oikeasti ei "muista" mitä eilen teki. Ajantaju on hämärtynyt. "Tein sen jo viime viikolla - ai, se olikin toissa päivänä!" On helppo antaa pikkusormi herkuttelulle ja huomata pari päivää myöhemmin tekevänsä taas samoin.

Myös ruokailuvälit lipsuu. Minun pitää skarpata, ei tästä muuten mitään tuu. Mutta nyt nukkumaan - heti vitamiinin oton jälkeen. Huomenna jälleen pilates ja lounastreffit työkaverin kanssa. Ihana päästä hetkeksi pois työpöydän äärestä.

Keskiviikko

Pilates, kotiin kävelin. Älytön väsymys. Ai kun runollista.

Torstai

Kevät! Tai ainakin todellakin kaunis aamu.

Käveltiin aamulla pojan hoitopaikalle ja jatkoin siitä vielä töihin. Kaiken kaikkiaan lenkistä tuli 30 minuutin pituinen. Rattaita työntämällä saa kivan lisänvastuksen. Aktiivisuusmittari näytti 220 kcal kulutusta.

Huomenna mennään laivalle Helsinki-Tukholma -risteilylle. Buffetin ja leikkihuoneen lisäksi tarkoitus on käydä Vasa Museossa pällistelemässä laivaa. Ihana päästä pois työympäristöstä. Tuntuu, että ajatukset ei pysy enää kasassa. Pitäisi loput hankinnat tehdä Trans-Siperiaa ajatellen. Huh, ei van meinaa jaksaa miettiä mitä vielä tarvitsen.

Sunnuntai

Perjantaina työpäivän jälkeen oli lähtö. Vaikka muistikirja oli mukana, en löytänyt sopivaa väliä mitään ylös kirjoitella.

Perjantaiaamuna vein Ukkelin taas kävellen (rattaat) hoitoon. Tuli liikuttua jälleen se 30 minuuttia. Toivottavasti kelit pysyisi hyvänä, niin tästähän voisi tehdä joka-aamuisen tavan ja siinä hoituisi päivittäinen liikuntakin - yksi murhe vähemmän.

Perjantai-iltapäivästä laivalla. Mies haki Ukkelin ja treffattiin Pasilassa. Olimme ainakin ajoissa ja hytissäkin ehti huilahtaa hetken ennen syömään menoa. Perjantai-iltana vältin vielä buffaähkyn, kun söimme ihan oikeassa ravintolassa. Ukkeli veti turska-annoksen hienosti ja käyttäytyi muutenkin esimerkillisesti. Minulla oli härkää ja lasissa hieman punaviiniä.

Yöunet kärsi, kun Ukkeli ei suostunut ensinnäkään nukkumaan (venähti uniaika liian pitkäksi) ja sitten hytin ovi piti helvetillistä naksetta koko yön. Korvatulppienkin läpi kuulin kalkkeen. Lopulta pönkättiin ovi kiinni vaunuilla. Seuraavana aamuna käynti infossa pelasti seuraavan yön unet (ja Ukkelikin sammui lauantai-iltana hetkessä).

Lauantaiaamuna aamupalat buffetissa. Niillä eväillä jaksoikin sitten iltaan asti. Parit epäterveelliset välipalat tuli nautittua välissä tosin. Illalla buffetissa perinteinen mäti-smetana-punasipuli -ähky. Söin muutakin.

Tänä aamuna nautimme vielä buffetin tarjonnasta, mutta sitten siirryin jo takaisin päiväjärjestykseen. Kotona maistui välipalapirtelö erittäin hyvältä ja iltaruoaksi papumössöä. Kävin lenkilläkin ja hölkkäpätkä vain pitenee. Spotifyn soittolistoista löytyi erillinen bpm perusteinen musiikkilista. Hyvin askelsi ja biisit toimi vaikka kaikkia en tuntenutkaan.

Maantai

Kvarttaalin viimeinen viikko. Jos viime viikko oli tiukka, ei meno siitä helpotu. Nyt jos koskaan syömiset pidettävä järkevänä. Suklaa on hyvää joo, mutta ei ole ratkaisu.

Eilinen lenkki tuntuu mukavasti jaloissa. Pitäisi päästä salille, niin voisi treenata jalkoihin lisää voimaa.

Punnituksen jälkeen: Uskottavuus tässä menee. Tai on jo mennyt. Jatkan tuttua virttä: Ensi viikolla menee alle 80 kg. Vaaka häilyi 79,9 - 80,0 rajoilla, mutta päätti pysyä vielä kasilandiassa.
Vaikka olen nyt ainakin sen 4 viikkoa jo alitusta odottanut, en ole pettynyt tilanteeseen, koska jälleen senttejä on häipynyt ja vaikka 4 viikkoa sitten vaaka näytti saman 80 kg (kyllä vain, jotain tapahtui tässä matkan varrella...) oli senttejä enemmän vähän joka paikassa eli ei tämä aika ole hukkaan mennyt, vaikka ei näy siinä mittarissa mitä eniten tuijotan.

Punnitus 25.3.
Tulos:
Paino: Verrattuna viikkoon 11: -0,2 kg // verrattuna aloitukseen: -3,2 kg
Vyötärö: Verrattuna viikkoon 11: -0,5 cm // verrattuna aloitukseen: - 11 cm
Lantio: Verrattuna viikkoon 11: -1,5 cm // verrattuna aloitukseen -5,5 cm

Lue myös:
11. viikon kuulumiset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!