Ilman muutoksia ei voi tapahtua muutosta. Kuukauden perusteella tämä lause on alkanut tuntumaan yhä vahvemmin todelta. Viisi kuukautta yritin tiputtaa painoa pelkän ruokavalion avulla ja vahvasti näyttää siltä, että senkin tein väärin. Muutokset liikunnan ja ruokavalion osalta on antaneet mukavan sykäyksen painonhallintaan.
Toukokuun alussa otin tavoitteeksi liikkua 30 minuuttia päivässä. Koska toukokuu meni hyvin, jatkoin tätä tavoitetta myös kesäkuussa.
Toukokuussa tein ruokavalioon sen muutoksen, että aloin syödä enemmän. Vaikka uutta mallia olen noudattanut vasta kuukauden, uskallan jo nyt myöntää, että ennen söin aivan liian vähän ja kerralla liian isoja annoksia. Nyt olen tasannut ruokailujani, annokset sisältävät huomattavasti enemmän kasviksia ja panostan siihen, että joka aterialla syön proteiinia.
Ruokavaliossani on hiilareita, mutta turhia lähteitä olen vähentänyt eli sokeripitoiset juomat, leipä jne. Kuukauteen on kyllä mahtunut alkoholiannoksia ja esim. tortillalastuja, joten ei mitään turhan leania ruokavaliota olla noudatettu, mutta päivittäiset päätökset - järkevät päätökset - on ohjannut tekojani.
Siinä missä alle parikymppisenä laihdutin itseni salaatin ja raejuusto-kurkku-näkkärin avulla sekä stepperiä polkien päivät pitkät (ei kovin terve kuuri voin todeta nyt viisaampana ja vanhempana!) joutuu karvaa vaille nelikymppisenä tekeämän huomattavasti enemmän asioita. Fakta on myös, että tästähän ei enää nuorruta, joten aineenvaihduntaan pitää laitaa buustia ihan muulla tavoin kuin odottamalla. Liikunnan lisääminen on ollut piristysruiske, jota tämä projekti on vain odottanut.
Liikunta ei ole piristänyt ainoastaan uinuvia lihaksiani, vaan olen huomannut liikunnan vaikutuksen mielentilaani. Teen stressaavaa toimistotyötä ja etenkin tämä aika on erittäin stressaava. Huhtikuu oli hullu ja moni asia ei rekisteröitynyt, koska aivot kävi ylikierroksilla ja tauoista ei ollut tietoakaan.
Viime viikolla alkoi kesäkuu ja näin ollen myös kuluvan kvarttaalin viimeinen kuukausi. Ja viimeinen kuukausi on juuri se akuutein, kiireisin, stressaavin jne. Viime viikon ruokatauon kulutin kävelemällä 30 minuuttia ja väitän, että olin huomattavasti jaksavampi, kuin että olisin istunut koko päivän työpöydän ääressä ja käynnyt hätäiseisesti ruokalassa syömässä. Minun oli myös helpompi lähteä päivän päätteksi kotiin. Liikunnan vaikutus vai työmotivaatioinpuutos, who knows, mutta ainakin minulla oli hyvä olo ja selkeä mieli. Enkä ollut ainoa, joka liikunna vaikutuksen huomasi. Työkaverini ketutuskäyrä nousi punaisen puolelle ja houkuttelin hänet lenkille. Seuraavana päivänä hän sanoi, että lenkki oli auttanut eikä häntä ollut ketuttanut enää loppupäivästä. Simsala-pim! Kevytkin liikunta auttaa.
Ruokajuttujen fiilaus alkoi 12.5. eli tasan kuukausi sitten. Mitä kropassani on sitten tapahtunut? Paino on sahanut 79,9 kg - 81,0 kg - 79,8 kg - 81,4 kg ja tämän viikon tulos 79,3 kg. Aika siksakilla on menty, mutta samoin on mennyt lihaspainon osuus: 44,9 kg - 46,9 kg - 44,8 kg - 46,2 kg - ja tällä viikolla 45,4 kg. Samanlaista liikehdintää on myös rasvanosalta. Ilokseni voin huomata, että jos painoa on "noussut" on myös lihasmäärän osuus kiloisssa korkeammalla. Tähän toki vaikuttaa millaista treeniä on tullut tehtyä.
Upein ja vähiten heitellyt muutos on sentit. Vaaka ja mittanauha on painonvartijan paras ystävä - siitä ei pääse yli eikä ympäri. Vaikka paino heittelehtii liikunnan, syömisten ja hormoonikierron mukaan, on sentit vielä viimeinen turvasatama (paitsi, jos on kovin turvoksissa...)
Minulla on omat mittauskohdat, joita viikottain mittailen. Koska en ole anatomiaa opiskellut ja tärkeintä on, että itse muistan mitä tarkoitan, on mittauskohdat: ohuin, napa, paksuin, lantio, reisi ja käsi.
Napa -mittani (eli navan kohdalta mitattu ympäryysmitta) on n. neljässä viikossa kutistunut 1,5 cm ja paksuin kohta (joku ehkä vyötäröksi kutsuu) on kaventunut kolmella sentillä. Vuoden alusta napa -mitta on pienentynyt 7 cm ja paksuimmastakin kohdasta on lähtenyt 11 cm. Yes! Nämä on niitä konkreettisia asioita, jotka auttaa jaksamaan. Oloni toki on huomattavasti pienempi kuin mitä jäljellä olevat sentit tuntuu. Kumpikin mitta on vielä yli 90 cm eli röllykkää riittää vielä pienennettäväksi.
Röllykälläni on muuten nimi. Mieheni nimesi sen silloin, kun hän ei ollut edes vielä mieheni, vaan elettiin seurusteluajan kiihkeää alkuhuumaa. Taisin itse pyytää häntä nimeämään mahani... "Ulla" on ollut mukana siitä lähtien, vaikka jo silloin kovin sitä yritin hävittää. 2000-luvun alussa "Ulla" oli pienoinen verrattuna nykyiseen olomuotoonsa, mutta en silloin osannut sitä arvostaa. "Ulla" on vallanut alaa hieman lisää elämässäni ja sen häätö ei ole vuosien myötä ainakaan helpottunut. Huono vuokralainen se on ollut muutenkin ja sen aika onkin lähteä.
Paino 79,3,0 kg / muutos verratuna 3.6. (viikko 22): -2,1 kg / Muutos 31.12.-18 (vuodenalku): -3,9 kg
Rasva% 39,7 / muutos verrattuna viikko 22: -0,6 %yks / muutos vuodenalku: -3,2 %yks
Neste% 42,9 / muutos verrattuna viikko 22: +0,4 / muutos vuodenalku: +2,2
Lihas kg 45,4 / muutos verrattuna viikko 22:-0,8 / muutos vuodenalku +0,3
Metabolinen ikä 50 - ei muutosta
viskeraalinen rasva 8 - ei muutosta
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!