keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Muistin vanhat unelmani... ja uusi unelma tälle vuodelle (Tough Viking)


Sunnuntaina julkaisin Elä, kun vielä olet elossa postauksen ja pohdin siinä miksi minulta puuttuu sisäinenpalo tavoitella unelmaani.

Julkaistuani postaukseni jäi ajatus unelmien puuttumisesta kummittelemaan mieleeni. Suurin kummitus oli, että en tiennyt mikä on unelmani. Onko muka niin, että minulla ei ole unelmaa, jota haluaisin tavoitella? Jos minulla ei ole unelmaa, kuinka pystyisin mitään tavoittelemaan?

Lopulta löysin muistin unelmani! Piiiiiitkäaikaisen unelmani, joka on kulkenut mukanani vuosia: Kirjan kirjoittaminen. Uskallan väittää, että ensimmäisen kerran halu kirjoittaa kirja syntyi jo ala-asteella eli noin 25-30 vuotta sitten. En kuitenkaan ole koskaan ollut mikään pieni runotyttö, joten pöytälaatikoista ei löydy keskeneräisiä tarinoita. Tarinat on olleet pääni sisällä ja kun olen halunut suoltaa sanat paperille ei tarinat ole sinne siirtynytkään. Blogin aloittaminen oli omalta osaltaan askel kohti kirjan kirjoittamis toteutushaavetta. Ainakin menneen puolentoisten vuoden aikana olen kirjoittanut enemmän kuin koskaan ja saanut tästä todella paljon henkisellä tasolla.

Toinen unelmani on hoikka, terveennäköinen minä. Tämä unelma on syy miksi joka vuosi aloitan painonpudotuksen.

Vaikka muistin mitä on unelmani, en ole osannut vastata tärkeimpään kysymykseen, joka antaa unelmien toteutukselle siivet: Miksi.

Simon Sinek on kirjoittanut kirjan Start with Why. Sinekin opit liittyy liiketalouteen ja markkinointiin, mutta ajatusmalli pätee pitkälle myös henkilökohtaisten tavoitteiden osalta, koska meistä jokainen on kuitenkin oman elämänsä toimitusjohtaja ja kannattaisi miettiä, miten homma hoidetaan kunnolla hautaan asti.

Sinek pohjaa ajatuksensa siihen, että markkinoinnissa pitäisi keskittyä siihen miksi (why) jotakin tehdään. Tämän jälkeen vasta tulee kuinka/miten (how) ja mitä (what). Eli Miksi on motivaattorimme, joka antaa syyn toimia. Kaikki tietää mitä tekee ja useimmille on myös selvää miten toimii, mutta kuinka monta kertaa muistamme miksi jotakin tekee? Heräät aamuisin, lähdet töihin, teet töitä ja palaat kotiin. Tässä vaiheessa voi ajatella, että teet tätä rahan vuoksi. Kyllä, palkkatyöstä saat rahaa, mutta ei se ole syy. Haluat rahaa, että turvaat sillä katon pään päällesi, vaatteet yllesi, ruoan pöytään. Jotta lapsesi saa elää turvallisessa ympäristössä terveenä ja iloisena. Miksi on se henkilökohtainen syy, joka on aina läsnä vaikka et sitä tiedostaisikaan. Sinun pitää löytää Miksi, jotta jaksat tavoitella unelmiasi. 

Miksi minä haluan kirjoitttaa kirjan ja laihtua? Tällä hetkellä vastaus on "siksi", koska parempaa vastausta en osaa antaa. Kun jostakin haaveilee tarpeeksi kauan perimmäinen syy on unohtunut jo vuosia sitten.

Epäilen, että kirjan kirjoittamishalut syntyi siinä vaiheessa, kun opin lukemaan ja himoitsin kirjoja. Olin jossakin vaiheessa kouluni kovin lukija (helppoa, kun koko koulussa ei ollut kuin ehkä 30 oppilasta kun laskettiin yhteen 0-6 luokkalaiset. Ja kyllä, osa noista ei osannut vielä lukeakaan :)) ja tulevaisuus oli vain kirjoittamattomia lukuja. Kirjan kirjoittaminen kuuluu niihin asioihin, jonka olen aina vain tiennyt tapahtuvan joku päivä.

Painonhallinta onkin sitten oma lukunsa. Minulla on ollut ristiriitainen minä -suhde kehonkuvaani. Yläasteelta ei löydy pahemmin valokuvia, joissa näkyisin minkä kokoinen olin = Olin pieni kokoinen, mutta ei sitä siinä vaiheessa osannut arvostaa. Vuosia myöhemmin söin opintotukeni (sipsiä joka päivä, vähemmästäkin perse kasvaa). Missään vaiheessa en ole osanut arvostaa painoani. Paitsi tietenkin sitten kun sitä painoa on ja sitten unelmoidaan menneitä aikoja.

Minun pitää vielä kaivaa syvemmältä. että saan näille kahdelle unelmalle vahvan henkilökohtaisen syyn (Miksi) ja sitten uskon, että pääsen unelmissani eteenpäin seuraavalle toteutusportaalle.

Mistä sitä tietää, jos vaikka joskus kirjoitan kirjan elämän muutoksesta ja selitän siinä mikä oli minun Miksi.

----------
Yllä olevan tekstin kirjoitettuani ja ajastettua julkaistavaksi, tuli vastaan tilanne, josta heräsi hyvinkin nopeasti lyhyen aikavälin unelmani. Koska olen asiaa hehkutellut muuallakin (esim. Instagram tililläni, töissä, yms) näen tarpeelliseksi jakaa tiedon täälläkin. Sopiihan tuo niin mainiosti aiheeseen.

Lyhyen aikavälin unelmani on selvitä hengissä Tough Viking radasta mahdollisimman vähillä sakkokierroksilla. Estejuoksukilpailu juostan 8.9. ja siihen mennessä pitäisi kunto saada nollasta sellaiselle tasolle, että reitistä selviän. Siinäpä unelmaa seuraavalle seitsemälle kuukaudelle. Kyllä, pelottaa jo vähän, mutta pelko antaa motivaatiota.


Viitaten aiempaan tekstiini, on tähän ryhtymiseen päällimäisenä syynä itsensä voittaminen. Minun "miksi" on tässä tapauksessa halu näyttää, että minulta löytyy sitkeyttä jaksaa treenata ja että minä pystyn suoritukseen, joka vaatii voimaa ja kestävyyttä. Haluan näyttää ITSELLENI, että olen muutakin, kun ylipainosta murehtiva lähes neljäkymppinen nainen jolla "ei ole aikaa" ja jonka aineenvaihdunta hidastuu vuosi vuodelta. Minä haluan näyttää itselleni, että minusta on siihen.

Toistaiseksi kukaan ei ole kehdannut sanoa, että minusta ei ole siihen. Onneksi. Antakaa tukea, älkää lytätkö. Vaikka joku epäilisi, että en tule onnistumaan, niin pidä mölyt mahassa ja anna minun yrittää. Ei se ole kuin minun häpeä, jos tämän sössin tekemättömyydelläni.
Aikaa on vielä, yhtään ei voi sanoa mikä on tilanne seitsemän kuukauden kuluttua, mutta voin ainoastaan treenata fiksusti ja järjestelmällisesti, että pääsen kohti tavoitettani.

Terveenä ja ilman loukkaantumisia kohti syyskuuta :) Treenivinkkejä otetaan vastaan. Helpommalla pääsee kun fiksummat tulee neuvomaan, kuin että kaiken tiedon yrittää löytää itse :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!