Salou - Kylmästä lämpimään eli syyslomalla Espanjan auringon alla

Lokakuun alussa vietimme viiden päivän syysbreikin Espanjan auringon alla Saloussa. Perhelomakohteeksi Salou valikoitui, kun kohdalle osui sopiva paketti. 

Salou oli kohteena meille uusi ja suurempia suunnitelmia matkaan ei ollut - kunhan saisi rentoutua ja tutustua vähän paikkaan. Matka menikin suunnitelmien mukaan : aurinkoa, lämmintä, rantaa, rentoa menoa. Stressitasot matalalla ja aurinko korkealla. Matkan aikana juhlittiin myös Ukkelin nelivuotissynttärijuhlaa.

Saloun alueella löytyy Euroopan toiseksi suurin huvipuisto PortAventura World. Taktimoimme säästääksemme matkakassaamme ja menimme Ukkelin syntympäiväaattona huvipuistossa, jolloin Ukkeli pääsi sisään maksutta ja säästimme lähes 50 €. Osaan huvipuistolaitteista pääsi maksutta, mutta hurjimpiin (ja upeimpiin vuoristoratoihin) olisi pitänyt hankkia vielä erillinen passi. Huvipuistolaitteiden pituusrajoitukset oli myöskorkeammat, kuin esim. Linnanmäen vastaavissa. Meidän alle metriseltä jäi useampi lasten laite kokeilematta juuri näiden pituusrajoitusten vuoksi.

Huvipuisto itsestään on nähtävyys! Huvupuisto on jaettu eriteemoihin ja rekvisiitoissa ei ole säästelty. Lännenpuistosta Kiinaan ja Seesamstreetille. Päivän sai kulutettua helposti vaikka ei laitteissa käytykään. Huvipuistossa vietettiin Halloween aikaa ja koristelut aivan mahtavat. Lännenmaassa kävimme katsomassa ehkä elämäni oudoimman esityksen. Mieheni kanssa emme jälkeenpäin tienneet kenelle tämä koko perheen esitys oli suunnattu (vampyyreita, pommeja, stunt-temppuja, vaarallisia tilanteita, mönkijä, ääni tehosteita, jne). 

Seesam street alueella kävimme yhdessä laitteessa kaksi kertaa! Kyseessä oli 3D - sisäjunarata - ammuntapeli . Ideana oli, että pitää selvittää, kuka on varastannut keksit. 6 hengen vaunu kulkee rataa pitkin ja matkanvarrelta pitää ampua keksejä (voitin kummallakin kertaa). Aivan huippulaite ja tuollaista kaipaisi suomenkin huvipuistoihin. Ukkelikin oli aivan innoissaan.

Ukkelin syntymäpäivä vietettiin uimarannalla. Saloun yksi vahvuus on pitkä hiekkaranta. Rannan hyviä puolia on myös erinomaiset palvelut: Leikkipaikkoja säännöllisin välimatkoin, rantabaarit joista sai pientä syötävää (osaan kävi vain käteinen), suihkut ja vessat.

Yhtenä päivänä matkustimme Barcelonaan. Salou sijaitsee noin 70 km päässä Barcelonasta ja sinne pääsee kätevästi junalla. Junalippu yhtee suuntaan maksoi 8, 80 € (lokakuu 2019)

Viimeisenä kokonaisena päivänä vuokrasimme polkupyörät ja ajoimme pitkin rantabulevardia viereiseen kaupunkiin. Hotellilta sai vuokrattua pyörän lapsen turvaistuimella. Kypärä oli pakollinen lapsille, mutta ei aikuisille. Pyöräilyn lisäksi kävimme rannalla ja pelaamassa minigolfia.

Taustalla Port Aventuran huvipuisto vuoristoratoineen

Saloun iltaelämää emme kokeilleen edes hotellin tarjonnan muodossa, vaikka hotellissa olisi joka illalle esiintyjiä löytynyt. Eräänä ilta lähdimme kuitenkin vielä pimeän tulleen käymään rannassa, koska rantabulevardilla löytyy upeat suihkulähteet, jotka on valaistu pimeän aikaan. Suihkulähteiden tanssia seurasimme hetken viilenevässä illassa ennen kuin palasimme hotelille katsomaan espanjaksi dubattuja lastenohjelmia. Ei yhtään pöllömpi loma.

Kauaksi pois - ja takaisin eli olen matkalla 4kymppiseksi (ja matkoilla)

Mammakuntoon päivitykset, ja kaikki muukin saa hetken odottaa, koska lähden lomalle aivan yksi ja suunnaksi otan Siperian. Tokihan sieltä on joskus takaisinkin tultava.

Matkani käynnistyy 5.4. kun lennän Moskovan kautta Vladivostokiin. Vladivostokissa vietän pari päivää ja käyn esim. opastetulla päiväretkellä. Maanantaina 8.4. on aika hypätä Trans-Siperia linjalle ja junamatkalle suuntana Moskova. Moskovaan saavun aikataulun mukaisesti  aamulla 14.4. ja ajatuksena on suunnata ensimmäisenä kylpylään. Aikaa tämän ajatuksen toteuttamiseen on, koska minulla on lähes koko päivä aikaa tutusta Moskovaan. Illalla palataan junan kyytiin ja tällä kertaa jo kotia kohti.

Täytän tänä vuonna 40 vuotta ja Trans-Siperia junamatka on syntymäpäivälahjani itselleni. Toteutan vuosien takaisen  haaveeni ja mahdollisesti teen jonkin sortin matkan myös itseeni. Epäilen, että kuuden päivän junamatkan aikana tulee hetki myös omille ajatuksille. Etenkin, kun sitä matkakumppania en huolinut mukaan.

Jos haluat seurata matkaani, laita seurantaan

Instagramissa

matkalla_4kymppiseksi  

Blogi:

matkalla4kymppiseksi.blogspot.com

Tarkoitukseni on päivittää kumpaankiin kanavaan matkakuulumisia sen mitä yhteydet antaa myöten.

Kuva: Canva.com kuvapankki. Tarkoitus oli muokata tekstiä, mutta mitä turhia, kun niin osuva sattui kohdalle.

P.S. Tämä on sellainen ennakoiva synttärimatka. Synttäreitä vietän vasta heinäkuussa. Sitten onkin luvassa isommat bileet, kun juhlissa soittaa Metallica 😉

Populaarikulttuuria helletuolista

Kirjoja ja nettiaikaa. Mitäpä sitä lomalla muuta tarvitseekaan tehdä? Toukokuussa fiilistelin jo loma-ajatuksilla ja sillä kuinka lomalla sitten lukisin. Tuli hankittua etukäteen neljä kirjaa.

Helteen helliessä olen päässyt toteuttamaan itseäni (lukien) ja illan viilentyessä on voinut tutustua netin sarjatarjontaan. Tässäpä poiminnat ajankuluistani...

Kirjat 

John Irving: Kaikki isäni hotellit

Kirja on hyvä! Eräs perhetarina ja kertomus erään perheenpään halusta toteuttaa unelmansa. Muut henkilöhahmot tukevat (ja tuhoava) siinä rinnalla.  Tarkemmin miettien kirja on kuitenkin perverssi,. lähes sairas ja jälkeenpäin tuli mietittyä, että mitä tulikaan luettua. Kirjassa tapahtuu asioita, jotka monta kertaa ylittää säädyllisyyden rajan. Kaikki on kuitenkin esitetty niin hyvin, että lukijana teoille antaa siunauksen tai ainakaan niistä ei välitä. Kuten ei kukaan hahmoistakaan ei tunnu välittävän. Tietyllä tapaa tuli mieleen Black -sarjan Mirror jakso, jossa katsoja antaa symptiat päähenkilölle vaikka näin ei kävisi, jos tietäisi kaikki taustat. 

Kirjaa suosittelen ja tulen itse tutustumaan John Irvingin tuotantoon enemmän..

Agatha Christie: Kuolema Niilillä

Siitäkin huolimatta, että murhaajan muistin tuli kirja ostettua matkalukemiseksi. Riistohintainen (3€) vuoden 1978 painos oli ainoa kirpputoripöydän kirja, joka ei ollut rakkaudentäyteinen seikkailijatar romaani. 

Agatha Christie kestää aikaa (noh, ehkä jokusta sanaa ei nykypäivänä enää käytettäisi tai kirjasta on tehty uusinta käännös ) ja lukemista. Poirot on lempihahmojani Christien tuotannossa ja tämäkin kirja oli oivaa kesälukemista. Mukaan kun laskee paahtavan kesäpäivän voi kuvitella olevansa Niilin rannoilla. Vaikka siellä en ole koskaan käynyt. Eiköhän Niilillä ole lämpimät päivät.

Alan Bradley: Kolmeati naukui kirjava kissa
Toistan itseäni kun hehkutan Alan Bradleyn luomia kirjoja (tätä samaa sanoin Lähimatkailua - miniloma Flamingoon postauksessa), mutta vieläkään kirjat ei ole alkanut toistamaan itseään. Kolmasti naukui kirjava kissa on kirjasarjan kahdeksas suomennettu osa (Jee!!! Syyskuussa tulee uusin: On hieno paikka haudan povi) ja vaikka neiti Flavia de Luce ei ole vanhentunut vielä iällisesti on hänen roolihahmonsa alkanut kehittymään entistäkin terhakammaksi etsiväksi. Ilman, että kirjasta enempää kerron, niin on tapahtunut murha, Flaviahan ruumiin tietenkin löysi ja nyt on aika löytää murhaaja. Vapise Bishop's Lacey!

Sarjoja

Pose (HBO Nordic)

Jäin koukkuun tähän minulle tuntemattomaan maailmaan ja aikaan. On siis vuosi 1987 ja ympäristö New York. Sarjassa on luvassa väriä, vogue, vaatteita, HIV, surua, rakkautta ja kaikkea mitä hyvältä sarjalta vain voi odottaa. Lisätään siis vielä, että kyseessä ei ole mallipiirit vaan homot, transsukupuoliset, ilotytöt ja Trump Towerin työntekijät. 

Castle Rock (HBO Nordic)

Pelkoa ja kauhua pikkukylässä. Poikaani lainatakseni "mitä täällä tapahtuu?". Sarjaa on nyt ensimmäiset kolme jaksoa näytetty ja pikku hiljaa alkaa koukuttamaan. Sarja pohjautuu Stephen Kingin tarinaan ja toivon, että sarja pysyisi hyvänä eikä sille kävisi kuin Kuvulle (Under the Dome) johonka minulla loppui mielenkiinto oman mahdottomuutensa vuoksi.

Skarsgård klaanin pojan (Bill Skarsgård) hahmon kehittymistä täytyy ainakin hetki seurata. Pirun lahjakkaita isä ja pojat!

Sharp Objects (HBO Nordic)

En oikeasti tiedä haluanko sarjaa seurata vai en. Annan tällekin vielä mahdollisuuden. Sarja alkoi pari viikkoa sitten ja nyt saatavilla kolmas jakso. Siinä missä bändit yleensä soittaa kolmantena kappaleena tutun biisin, niin sarjoissa tuntuu kolmannessa jaksossa selviävän/tapahtuvan jotakin joka  innostaa jatkamaan... Moniongelmainen nainen ja hänen äitinsä, murha ja pikku kylä. Pienissä kylissä tuntuu tapahtuvan... P.S. Alkoholinvaikutuksen alaisena ei kannata ajella

The Tunnel (YLE Areena)

Sillan uusintafilmaus brittiläis-ranskalaisittain. Sillan nähneenä tarina on tuttu ja turvallinen, ympäristö on vain uusi. Tämän aloitin vasta eilen joten vielä en kovin paljon voi vertailua tehdä, mutta so far so good. On vain yksi Saga, mutta Elisessa taitaa olla potenttiaalia...

Kesälomasuunnitelmia

Tänään, kun saan iltapäivästä/illasta työkoneen sammutettua alkaa KESÄLOMA. Oikeasti se on hoitovapaa, mutta termeistä välittämättä neljän viikon hengähdystauko ja poissa työkuvioista.

Tämä paussi on tarpeen, sillä viimeiset viikot on ollut niin hullunhommaa, että olen vakavasti harkinnut työavaimien luovuttamista koeajalla. Vaikka kuinka välillä työnteko on tuntunut tikkujen työntämiseltä kynnen alle, ei sitä tule hypättyä pois. Turvattu palkkatulo on kuitenkin kumma motivaattori ja kun ei se aina sellaista ole. Kvarttaalin päätös ja kesälomien alku on vain kuormittanut työtaakkaa niin, että on alkanut lasti uhkaavasti heilua.

Töissä edelleen ollaan eli (ihan vielä) ei ole hanskat tippunut. Tämä viikko on ollut myös hieman rauhallisempi - ellei sitten ota huomioon, että ennen lomaa pitää saada tietyt asiat hoidettua. Perinteisesti olenkin istunut iltamyöhään viimeisenä työpäivänä ennen lomaa.

Mutta nyt saa jäädä työasiat kuukaudeksi - Kyllä! KUUKAUDEKSI. Ukkelia matkien "Mirkka on onnellinen!"

Ja sitten ne lomasuunnitelmat:
- One night in Tampere - jos vaikka Särkänniemessä kävisi... Saa antaa Tampere vinkkejä. Paikkakunnalla siis su - ma, joten esim. Poliisimuseo jää pakosta pois vaikka se olisi varmasti ollut Ukkelille mieleen.
- Kiuruvesi - here we come! Äiti ja poika on the road. Ennenkin on matkaa kahdestaan taivallettu, mutta eipä ennen Tampereelta.
- Poriin. Ukkeli jää mummolle ja ukille hoitoon ja minä häivyn festaroimaan neljäksi yöksi (samaan aikaan toisaalla isi-ihminen on Tsekeissä festaroimassa)
- Back to Kiuruvesi. Sielläpä sitten öllötetään olla. Jossakin vaiheessa voisi käväistä Kuopion suunnalla, kesäteatteriakin voisi harkita (Koljonvirran kesäteatteri: Täällä Pohjantähden alla , Kesäteatteri Eerola: Kaiken takana on nainen tai Rauhalahden teatteri: Pertti),grillata, mökkeillä
- Marjoja? Jos luonto suo antimiaan voisi vattupuskasta itsensä taas löytää paarmojen purtavana
- Tallinna. Ukkelin kanssa on tarkoitus käydä ainakin yksi yö Tallinnassa.

Tämän lisäksi luen, suunnittelen tulevaa (believe or not, mutta uusi projektiblogi on työnalla ja se alkaa ensi viikolla - jos saan tarpeeksi valmista, että kehtaa julkaista. Tästä lisää myöhemmin), lottoan  ja nollailen aivoja  :) )

Loman aikana pidennän postaustahtia ja julkaisen kaksi postausta viikossa (ellen sitten vallan rentoudu liikaa ja julkaise useammin :D)

Ihanaa Heinäkuuta ja nauttikaa lämmöstä!

Lähimatkailua - Miniloma Flamingoon

Vaihdettiin kaupunkia. Helsingistä Vantaalle. Yhdeksi yöksi. Oli se loma. Rahaa ainakin paloi kuin olisi kauempanakin ollut.

Tällä viikolla uutisia katsoessa huomasimme olevamme tietämättämme trendikkäitä. Olimme alkuvuodesta varanneet Sokos Hotel Flamingosta yön tarkoituksena lomailla yhden päivän kodin ulkopuolella. Joku muukin oli päätynyt tähän ratkaisuun, mutta ei tuo mitään haitannut.

Lauantai-aamuna starttasimme auton ja ajoimme vajaan vartin matkan lomakohteeseemme. Päivän ohjelmaan kuului polskuttelua Flamingon kylpylässä, shoppailua, ravintolaruokailua ja yöpyminen hotellissa. Ajoituksellisesti ajatuksena oli, että saisimme hoitaa shoppailut Ukkelin nukkuessa päikkärit vaunuissa. Ajatustasolle se myös jäi.

Emme olleet käyneet aiemmin Flamingon kylpylässä vaikka ostoskeskus (Flamingo & Jumbo) on erittäin tuttuja. Citymarketin Mammuttimarkkina tarjouksena ostin Perhepaketin, jolla pääsimme edullisemmin läträämään vedellä ja lisäksi Ukkeli pääsi Naurusaareen leikkimään.

Ensin oli vuorossa kylpylä. Mies ja Ukkeli meni miesten puolelle joten sain viettää laatuaikaa yksinään naisten puolella. Tällaiset pienet asiat, kuin riisuminen/pukemien, saunassa olo ja peseytyminen ilman, että tarvitsee huolehtia kenestäkään (=juosta kenenkään perässä) on kyllä arjen luksusta. 

Kylpylässä kulutimme aikaa pari tuntia ja välillä hyödynsimme kahvilan palveluja. Sisään tullessa saimme rannekkeet, joilla sai pukukaapin oven lukkoon ja joilla pystyi kuittamaan ostokset. Lähtiessä kuitatut ostokst maksettiin kassaan.

Flamingon kylpylässä on oivalliset puitteet perheen tarpeisiin. Tarjolla on erikokoisia altaita, liukumäkiä, leikkipaikka ja lepotuolia joissa viettää lepohetkiä, jos ei jaksa jatkuvaa altaassa oloa. Pienimmille löytyy allas, jossa on pari liukumäkeä (pieni ja isompi), vesisuihkuja sekä leluja. Vettä tässä altaassa taisi olla 30 cm joten taapero pystyy etenemään vaivatta ja vanhemmatkin saa itsensä välillä veden alle, jos vaan asettuu makuulle.

Aikuisten kylpylänpuolella emme tällä kertaa käyneet (perheloma, u know), mutta siellä olisi ollut tarjolla rauhallisempi meno.

Lähtiessä olisi voinut ostaa pre-paid liput seuraavaa käyntikertaa varten. mutta emme ostaneet. Pre-paid liput olisi olleet kyllä todella edulliset normaaliin hintaan nähden. Ehkä ostamme vielä yhden Mammuttimarkkina paketin, koska se kokonaisuutena tuli vielä edullisemmaksi, vaikka Ukkelista ei vielä tarvitsekaan maksaa mitään (alle 3 v).

Kylpylän jälkeen menimme syömään. Perinteisen "mitä tänään syödään" sompailun jälkeen muistimme olevamme lomalla ja menimme Classic American Diner ravintolaan Jumboon. Ukkeli oli toivonut perunoita ja maitoa, joten hänelle tilattiin ranskalaiset ja maitoa. Miehen kanssa otettiin burger -ateriat. Annokset oli hyvät, miljöö piristävä (Ukkelille paljon katsottavaa), henkilökunta osaava ja tunnelma ei liian kiireinen vaikka ravintola oli täynnä ja pöydissä vaihtui ruokailijat tiuhaan. Perinteiseet ranskan perunoiden vaihtaminen bataattiranskalaisiin oli ylihinnoiteltu (2,5 € per annos) vaikka tarjoilja selittikin asiaa sillä, että bataatti on suhteessa kalliimpaa kuin peruna. Toki, mutta jokin tuossa kaavassa ei täsmää...

Ravintolassa teimme ensimmäistä kertaa poikkeuksen myös siihen, että otimme kaikki ruoat yhtäaikaa. Aiemmin olemme ottaneet Ukkelin ruoat aiemmin, mutta yhtä usein hän on ehtinyt tyydyttämään pahimman nälän, jolloin homma on mennyt kikkailuksi meidän saadessa ruokaa. Tällä kertaa saimme kaikki syödä rauhassa Ukkelin keskittyessä omaan annokseen. Taidamme ottaa järjestelyn tavaksi :)

Sitten saapui Ukkelin uniaika. Teoriassa siis, käytäntöön asti ei koskaan päästy. Unihiekkaa oli silmistä hieronnut jo pidemmän aikaa ja haukotukset oli massiiviset, mutta ei lomalla ehtinyt nukkumaan. Kärryjen pohjalta kuului, että en nuku ja eipä siinä sitten miään. Päivä meni ilman päikkäreitä ja se kyllä valitettavasti iltaa kohden huomattiin. Jotta loma olisi täydellinen, myös flunssa päätti iskeä perheen pienimpään. 

Shoppailut rajoittui adapteripiuhan metsästykseen, mutta koska "reissussa" oltiin piti kotiin ostaa  tuliaisia. Ostin pitkään himoitsemani Iitalan Taika juhlamukin sekä Body Shopista shamppoota ja hoitoainetta. Eipä tuommoisia normaalisti tulisi ostetua 😂. Lomalla on myös aikaa lukea, joten kirjakaupasta tarttui mukaan Alan Bradleyn Nokisen tomumajan arvoitus. Jos Alan Bradleyn luoma Flavia de Luce ei ole tuttu, mutta murhatarinat Agatha Christien tyyliin Englantilaisessa maalaiskylässä maistuu, suosittelen tutustumaan! 

Hotellihuone oli 11. kerroksessa ja näkymät oli kyllä hienot. Ukkeli sai seurata lentokoneiden nousua ja yllättävän paljon niitä lähtikin. Vähän väliä kuului "taas näkyy". Kylpylä ja ruokailu veti minulta mehut, mutta koska Ukkeli ei suostunut päiväunille en minäkään saanut nukkua. Poika on perinyt isänsä unenlahjat (silloin kun suostuu nukkumaan) ja Mies kyllä kuorsasi meidän valvoessa.

Aikamme hengailtua huoneessa lähdimme leikkimään Naurusaareen. Viimeksi tuolla oli tullut käytyä, kun Ukkeli oli vuoden ikäinen ja oppinnut vasta kävelemään. Paikka on sopivan pieni perheen pienimmille, mutta tarjoaa kuitenkin tekemistä shoppailureissun ajaksi (isä-lapsi -parkki?) tai tällaisen lähiloman yhteyteen. Hetken aikaa hilluttua siirryimme iltaruoan pariin.

Flamingon puolella on usea ravintoloja ja jonojen perusteella ruokailijoita riittää. Kävimme kääntymässä Amarillon ovella todetaksemme, että emme viitsi odottaa 40 minuuttia pöytää. En tiedä mistä johtuu, mutta tuntuu, että milloin tahansa - ja missä tahansa - Amarilloon menessä saa vähintään 30 minuuttia odottaa. 

Päädyimme kreikkalaiseen ravintolaan. Ukkeli sai maitoa, kanafileen ja ranskan perunoita (ranskalaisia ei syödäkään sitten pariin viikkoon). Otin kreikkalaisen salaatin ja mies ravintolan erikoisen. Ruoka oli hyvää ja Ukkelikin jaksoi sinnitellä,vaikka loppuvaiheessa oli pakko vaihtaa istumapaikka vaunuihin, koska unihiekkaa meinasi olla liikaa ilmassa (ja kun ei tullut niitä päiväuniakaan nukuttua...) 

Huoneeseen palatessa ei nukkumattia tarvinnut kauan houkutella. Ukkelin nukahdettua älykännyköiden valot valaisivat huonetta siihen asti, että Mies lähti elokuviin. Koska Flamingosta löytyy myös elokuvateatteri ei tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Toki olisin itse halunut leffaan lähteä, mutta koska samalla juhlistimme Miehen synttäreitä sai hän kunnian hyödyntää tilaisuuden. 

Katselin tietokoneelta Komisario Maigretia ennen kuin nukkumatti päätti kidnapata minutkin. Hetkellä jolloin sain itseni ihanaan pudotustilaan, jonka pohjalla odotti unim päättyi Ukkelin kärsivällisyys räkäisyyttä kohtaan ja hän heräsi itkien.

Tunnetusti matkan pituus tai sijainti pakottaa jokaisen itseään kunnioittavan vanhemman (kyllä sitä muutaman vahingon jälkeen oppii) varautumaan kaikkeen lomalle lähtiessä. Kaivoin Ukkelin hygieniapussista räkäimun sekä nenäsuihkeen ja tein tarvittavat toimenpiteet. Ukkeli tuntui saavan unen päästä jälleen kiinni, mutta vähän sen jälkeen, kun Mies tuli leffasta alkoi itku jälleen. Tällä kertaa korotimme nukkuma-asentoa kaltevaksi.

Ensimmäinen viritelmä (tyynyjä patjan alle) ei tuottanut toivottua tulosta vaan kohta Ukkeli itki jälleen. Toisena yritelmänä noheva äiti laittoi matkasängyn jalan alle kirjoituspöydän laatikon ja se toimi huomattavasti paremmin. Onneksi jalka oli yhtenäinen, koska pöydässä ei ollut kuin yksi laatikko. Loppuyö meni nukkuessa ja aamulla nukuimme lähes kahdeksaan. Räkänokkakin sai nukuttua loppuyön vaivatta.

Hotelliyöpymisen kohokohtia on aamupala. Niin se on aina oli hotelli tasoltaan mitä tahansa. Sokos hotellissa olemme aiemminkin tykästyneet siihen miten lapset otetaan huomioon. Aamupalalla oli tarjolla lapsille puuhatehtäviä, jotka pidensivät mukavasti ruokailuhetkeä. Aamupala on perinteisen monipuolinen eikä nälkä ainakaan jäänyt. 

Aamupalan jälkeen pakkasimme tavarat ja lähdimme "pitkälle matkalle" kotiin. 

Lähiloma oli kivaa vaihtelua arkeen. Jatkossa voisi yrittää enemmänkin tehdä viikonloppureissuja, koska kohteita on tarjolla paljonkin kun vaan saa itsensä liikkeelle.

Kaiken kaikkiaan rahaa meni noin 321 € + tuliaiset.

Hotelli: 165 € (Superior huone)

Kylpylä: 35 € Mammuttimarkkinat tarjous (Perhepaketti= 2 aikuista + 2 lasta (yli 3 v) Kylpylään ja Naurusaareen) norm. aikuisen hinta 24 € 

Ravintola: 45 €+ 58 + kahvila kylpylässä 18 €

Plussat ja miinukset

+ Kylpylä oli positiivinen yllätys - sopii koko perheelle

+ Kylpylän Pre-paid osto mahdollisuus seuraava kertaa varten

+ Sijainti

+ Palvelut lähellä - ei tarvitse poistua rakennuksesta mihinkään

+ Ravintolat - Lapsi huomioitiin hyvin

+ Aukioloajat

+ Naurusaari antoi 1 lapsen lahjakortin, koska käyttämämme lahjakortti oli kahdelle ja meillä oli vain yksi mukana

+ Aamupalan puuhanurkkaus lapsille

- Hotelliin pääsi vasta klo 16

- Kylpylänteema ei selvinnyt. Jotakin Asteekki/Inka-juttua ryyditettynä flamingoilla ja tekotakalla... 

Lue myös:
Matkalla Berliiniin - 3 yötä Berliinissä
Shoppailua ja kävelyä - 3 yötä Berliinissä taaperon kanssa
Viimeistä päivää - 3 yötä Berliinissä taaperon kanssa
Norlandia - Miksi tämä hotellikonsepti vain Tampereella?

Netti lomalla vai nettilomalla?

10 päivän lomamme Iso Britanniassa ja Ranskassa on ohi, ja paljosta pitää kiittää nettiyhteyksien kehittäjiä. Reissu olisi varmasti onnistunut ilman nettiäkin, mutta ei siitä haittaa ollut. Miten ennen pärjäsi ilman tätä katkeamatonta yhteyttä muuhun maailmaan?

Tulen myöhemmin kirjoittamaan parhaat lapsiperheen vinkit matkakohteistamme Bathista ja erittäin lapsiystävällisestä Nantesista. 

Jälleen kerran voi todeta, että nykyteknologia on matkamiehen paras ystävä - kotona ja ulkomailla. Ennen matkaa kohteisiin tutustuminen oli helppoa, vinkkien hankkiminen vaivatonta ja parhaat tarjoukset sai napattua hyvissä ajoin. Reissun päällä mobiiliyhteydet toimi jokapaikassa eikä sormi mennyt suuhun. 

Vaikka netti on hyvä asia, onko se sittenkin turha lomaillessa? Moni ilmoittaa lomalle lähtiessä olevansa loman ajan netin ulottumattomissa, mutta kuinka moni oikeasti on ilman nettiä lomalla? (käsiä ylös, jos nytkin olet lomalla ja kuitenkin luet tätä tekstiä esim. saunamökkisi terassilla) Minä en ottanut nettilomaa (tai somelomaa) vaan hyödynsin netin parhaani mukaan koko reissun ajan! Uskallan väittää kärsiväni pakollisesta nettilomasta enemmän Suomen katvealueilla, kuin esim. menneen reissun aikana.

Matkalla sai päivitettyä sosiaalisen median kanavat, luettua uutiset, pelattua pari rentouttavaa peliä ja etsittyä tietoa tarpeen vaatiessa. Tuli hyödynnettyä onlineostamisen edulliset hinnat sekä hankittua viimeinen tarjolla ollut lippu paikalliseen nähtävyyteen. 

Nettitarjousten hyödyntämisestä hyvänä esimerkkinä voi mainita bussiliput Lontoosta Bathiin. Käytimme National Express bussiyhtiötä. Jonottaessani vuoroani lippujonossa, kuulin virkailijan mainitsevan nettilippujen olevan tarjouksia ja paikan päällä ostettuna hinnat on paljon kalliimmat. Poistuin jonosta ja tilasimme lippumyymälän ulkopuolella liput firman nettisivuilta. Lipuille tuli hintaa £22 (n. 25 €) ja matka alkoi 1,5h kuluttua lippujen ostosta.

Paikan päällä googletimme autonvuokrausfirmoja ja katsoimme tarjontaa sekä etsimme mahdollisia ruokapaikkoja. Googlen palveluista tuli käytettyä tiedon hankkimisen lisäksi karttaa ja kääntäjää. Mobiilipankista oli hyvä välillä tarkistaa vieläkö on rahaa tilillä jäljellä ja uutisia tuli seurattua niin kotimaasta kuin kohdepaikalta.

Matkamme oli onnistunut ja sanonta "oma maa mansikka, muu maa mustikka" sopii tunnelmiin. Liika mansikka tosin vetää vatsan löysälle ja mustikastakin jää parhaassa tapauksessa pysyvät jäljet.

Kotimaan uutisista suurin taisi olla parin päivän hallituskriisi (vai onko se vieläkään ohi?), jonka seuraaminen onnistui aivan yhtä helposti, kuin olisi kotisohvalla ollut. Ennen reissusta palattua sai ensi työkseen selata uutistarjonnan läpi. Tämän päivän uutisvirrassa pysymiseen tarvitaan reaaliaikaisia välineitä tai on auttamattomasti pihalla.

Tiedon välittäminen onnistui pikaviestiapplikaatioiden kautta, sekä tietenkin perinteisesti soittamalla ja tekstiviestein. Uskon, että kotiväelläkin oli olo rennompi, kun sai välittömästi yhteyden, kun uutisissa kerrottiin Lontoon kerrostalopalosta (mentiin silloin Lontooseen) tai Pariisin terroriteosta (oltiin silloin Pariisissa).

Nettilomaa en aio virallisesti julistaa,  mutta juhannuksena varustan puhelimen muistojen tallentamiseen ja nautin ajasta perheen kanssa. Varmasti tulee puhelinta räplättyä tuolloinkin, mutta kotipaikkakunnalla ei tarvitse karttaa katsella, ruokapöydän paikka ei ole muuttunut 37 vuoteen, mölkky ja lautapelit tarjoaa pelinautinnon ja lukemisto löytyy paperisessa muodossa.  Kuvilla Instassa voi sitten leuhotella mitä meillä grillattiin.