Pikku-Tuska - Saata Nalle Tuskaan ja dinosaurusheviä

1 pvän lippu saatu akkreditoinnin kautta ja
vapaalippuehtojen mukaisesti 10 € lahjoitettu hyväntekeväisyyteen

Tänä vuonna Tuska -festareiden yhteydessä sai 0 - 10 vuotiaat nauttia oman heviannoksensa, kun Suvilahden festarialueella järjestettiin Pikku-Tuska. Sunnuntaipäivänä klo 14 -17 portit aukesi seuraavan polven hevisteille, kun lavalle nousi Hevisaurus. Oli aika saattaa nalle Tuskaan.

Myönnän, että itse odotin Pikku-Tuskaa enemmän, kuin Ukkeli. Hän tiesi, että mennään katsomaan Hevisaurusta (tai siis tyttö-dinosaurusta, koska hän/se on hänen lemppari).  Tästä johtuen valitsemani vaatteet ei tuntunut pysyvän päällä ja kengätkin meni hetken lähdöllä vaihtoon.

Tapahtuman jälkeen tuomio oli: Tylsää (johtui kaikesta odottelusta eikä istumapaikkojakaan ollut. Ei myöskään saanut juosta kuin päätön kana ja baaristakaan ei myyty). Parasta sentään oli musiikki, joten ihan hakoteille ei kolmevuotiaan kanssa päästy.

Pikku-Tuska alkoi klo 12 Kauppakeskus Redin tiloissa nalle askartelun ja kasvomaalauksen muodossa. Ukkeli ei kasvomaalausta halunut (kysyin kyllä ja monta kertaa, mutta nääh.) ja askarteluun ei kahta tuntia saatu kulumaan (5 minuuttia lähempänä totuutta), joten klo 12.30 - 14.00 välinen aika leikittiin Redissä ja Kalasatamanpuiston leikkipuistossa. Mies oli ollut edellisiltana Tuskailemassa ja hän liittyi seuraamme vasta lähempänä kello 14 jolloin alueen portit aukesi ja pääsimme sisään.

Hevisauruksen keikka alkoi klo 15 ja ennen sitä alueella oli vapaata oleskelua. Teltassa oli tarjolla Carrot Revolutionin tarjoama Hevimörön Kasvisbaari sekä Puhdistamon pillimehuja.

Ukkeli tykästyi baaritiskin luona hengailuun. Jonoja ei ollut, tyttöjä riitti (tiskin toisella puolella), mutta ikä ei vielä riittänyt ostoksiin. Viereisessä kojussa olisi ollut myynnissä erityinen Pikku-Tuskan lista, mutta tämä ei iskenyt. Paikalla ollut ambulanssi sekä Aku Ankka- kojun Milla Magia tosin olivat kiinnostavaakin kiinnostavia.

Keikan alkaessa olimme vessassa (klassikko!) Tämä toki ei pikku-festarikävijää haitannut, vaan hän syöksyi eturiviin. Alle metriselle eturiviin pääseminen ei ole mitekään vaikeaa, mutta aidan takaa näkeminen on sitten vaikeampi rasti. Kannattelimme Miehen kanssa vuorotellen Ukkelia ja keikka tuli nähtyä.

Ilokseni havaitsin keikan aikana, että en varmasti ole koskaan nähnyt yhtä monia peltoreita eturivissä ja järkkärit ei tullut käskemään alas, jos katsoja istui aidan päällä tai olkapäillä (Stage diving oli toki kiellettyä, mutta sitä ei tainut kukaan kokeilla). Keikka päättyi noin klo 16 ja sen jälkeen lapsukaisilla oli mahdollisuus olla alueella klo 17 asti, jolloin viimeistään kaikkien imeväisten ja muiden alaikäisten oli aika suunnata porteista pois.

Vanhana festarikävijänä täytyy kyllä todeta, että ulospääsy olikin se hankalin vaihe, koska kyltitys oli huomaamaton. Todennäköisesti yön pimeinä tunteina saattajia riittäisi (ainakin niitä neon liivillisiä), mutta klo 17 sunnuntai-iltana ei meinanut oikea uloskäynti heti valjeta. Onneksi liivityypit tuli nytkin apuun - saatesanoin "minulla meni vartti ennen kuin huomasin kyltin". Ja hän oli sentään töissä siellä.

Eihän Pikku-Tuska tähän vielä päättynyt: Tapahtuman päätti tapaaminen HeviSauruksen kanssa! Odottavan aika on pitkä ja muutaman kerran Ukkeli kyseenalaisti jonottamisen Redin käytävällä, mutta kun hän lopulta pääsi läppäämään tassua tyttö-dinosauruksen oli jonotus unohdettu täysin. 

Onko Pikku-Tuska hyvä konsepti? Mielestäni on. Moni voi kritisoida lasten tuomista alkoholialueelle, mutta muistuttaisin, että tapahtuma järjestettiin sunnuntaipäivänä ja lapsella oli holhooja (täysi-ikäinen lipun ostanut henkilö) tukena ja turvana. Örveltäjiä ei näkynyt eikä pojalle tarvinut jälkeenpäin selittää kenenkään käyttäytymismallia (pirunsarvi -sormiotetta hän harjoitteli aivan omatoimisesti jo alueella, koska moni aikuinen niin hänelle näytti) Itse koin, että moni aikuinen otti ainakin meidän elohopean hyvin huomioon eikä hänelle traumoja jäänyt. Minäkin pääsin vasta sunnuntaina haistelemaan Tuskan tunnelmaa ja oli mukava nähdä tuttuja. Ilman tätä kolme tuntista ei sekään olisi ollut mahdollista.