Kun meidän perhe joulukadun avajaisista myöhästyi

Tämän piti olla lämminhenkinen postaus Helsingin joulukadun avajaisista. Kuvissa näkyisi kuinka joulupukki saapuu ratikalla Senaatintorille, Muumit tanssisivat pienimpien iloksi ja joulukulkueessa näkyisi hevosia ja koiria. Ja tietenkin hetki ennen valojen syttymistä, kun ihmiset jännittyneenä tienvarressa odottavat sitä hetkeä..

Noh, tällaista kuvausta ei nyt ole luvassa, koska emme ehtineet joulukadun avajaisiin.

Tuskinpa ollaan ensimmäiset vanhemmat, joiden hieno aikataulu menee mönkään jonkin pienen asian vuoksi esim. lähdön hetken kakkelin (johtuu varmasti lämmöstä, jonka ulkovaatteet aiheuttaa). Meidän aikataulut sotki päiväunet. Tai oikeastaan pienen pienet tirsat.

Ukkeli nukkuu päivisin yhdet unet ja yleensä ne on pituudeltaan 1,5 - 2 tuntia. Olemme oppineet, että jos Ukkeli nukahtaa ennen päiväunia vaunuihin tai autoon hän saa jo parin minuutin torkuilla siirrettyä päiväuniajan aloitusta.

Sunnuntaiaamuna kävimme kirpputorilla ja kokeilussa meillä oli rattaiden lämpöpussi. Koska taivas antoi vaihteeksi lunta, tuntui lisäsuoja hyvältä idealta. Lämpöpussi oli liiankin hyvä, koska niinhän se Ukkeli ehti vaunuihin nukahtaa kotimatkalla. Torkut kesti hetken, jonka jälkeen pidettiin lapsukaista hereillä.

Päiväunen aikaan Nukku-matti antoi odotuttaa lapsukaista, mutta lopulta, pienen kahden keskisen keskustelun jälkenn, Ukkeli laski pää tyynyytn ja unikin tuli lopulta yhden aikaan. Ukkeli nukkui nätisti kolmeen ja vasta neljältä päästiin liikenteeseen. Tässä vaiheessa oli Nipsu ja Hemuli tanssinsa tanssinut, joulupukki valot sytyttänyt ja kulkue lähtenyt liikkeelle.

Kun lopulta pääsimme keskustaan asti, oli bileet ohi, Muumimamma pakannut laukkunsa ja joulupukki komentanut porot takaisin kohti Korvatunturia. Siellä asti kun oltiin, päätimme käydä vielä katsomassa miltä Senaatintorilla näyttää. Vaellimme Aleksanterinkatua vastavirtaan, haimme Pizzariumista parit pizzapalat matkaan ja nautimme eväät Senaatintorilla joulukuusta ihaillen.

Jos Senaatintorilla oli ollut jotain aktiviteettia aiemmin ei sitä enää ollut. Muutama muukin joulukuusen katsoja paikalla oli, mutta ainoa joulupukki oli myymäläkojusta ulos kurkisteleva joulupukki-ilmapallo. Paluumatkalla unohtui tarkistaa Stockmannin jouluikkunakin, mutta jospa sen vielä ehtii käydä Ukkelille näyttämässä.

Ehkä ensi vuonna voin tarjota omakohtaisen kokemuksen joulukadun avajaisista, jotka ylittävät joka vuosi myös uutiskynnyksen. Se että emme ehtineet mukaan, ei harmita, koska loppupelissä suurin osa suomalaisista ei koskaan pääse Helsingin joulukadun avajaisiin ja tuskinpa sen vuoksi meneetävät yöunensa.

Helsingin Sea Life - Kaloja ja ristiriitaista toimintaa

Lokakuun lopussa teimme sunnuntairetken Sea Lifeen. Retki oli yhteinen perheenä ja hauskojen akvaarioseikkailujen jälkeen palasimme todellisuuteen ja materialismin saastuttamaan maailmaan. (Tämä olkoon tämän viikonlopun puheenaiheeni)

Ajankohdallisesti retkemme osui nappiin, koska sateisesta päivästä huolimatta ei Sea Lifessa ollut liikaa muita kävijöitä ja saimme haahuilla ja juoksennella edestakaisin mielin määrin.

Vertailukohteita muihin Sea Life -kohteisiin minulla ei ole. Berliinissä käydessä suunittelimme myös paikallisessa  Sea Lifessa käyntiä, mutta sillä matkalla jätimme sen välistä ja tyydyimme Eläintarhan akvaarioihin. Helsingin Sea Life on kompaktin kokoinen ja tarjoaa katsottavaa monipuolisesti. Akvaarioiden asettelu ja muodot antavat hauskan ympäristön isommalle ja pienemmälle kävijälle.
Myös erillaiset ruokintanäytökset sekä muu aktiviteetti antaa vieraille uutta nähtävää.

Mielenkiintoisimmat kohteet:
- Äidistä hauskinta oli päästä koskettamaan merisiiltä. Siilin koskettaminen onnistuu siis vain ja ainoastaan henkilökunnan ollessa läsnä ja valvoessa tilannetta. Meduusat ovat myös elämiä, joita on kiehtova seurata. Tämä kerta ei tehnyt poikkeusta.
- Ukkelille kalat taisi olla hieman tois'sijaisia, mutta keskellä akvaarioaluetta oleva hiekkalaatikko oli ehdottomasti pysäyttävinpaikka. Myös akvaarioalueen jälkeinen koulutustila (?) kiinnosti, koska laatikoista löytyi pehmoleluja.

Mikä äitiä ärsytti:
- Lahjatavaramyymälä. Kun kaloja on ihasteltu onkin todella mukava nousta takaisin maanpinnalle miljoonien ja biljoonien pehmolelujen ja muovirihkamatilpehöörin keskelle. Kauppa on pakko kävellä läpi ja varmasti useammalla lähtijälle joku ostos etsiytyy mukaan.
- Plastic ain't Fintastic -kassi. Merien saastuminen on asia mihin pitääkin puuttua, mutta tuo kassi sen muovikrääsä- ja lelumeren jälkeen ei sopinut yhteen.

Ymmärrän miksi kohteesta löytyy tavaramyymälä: Lisämyynnin vuoksi. Lipputulot yksistään ei riitä tuomaan riittävästi tuloja kassaan. Ymmärrän myös miksi yritys panostaa johonkin suojelukohteeseen: se sopii heidän imagoon ja samalla antaa yritykselle pisteet yhteiskuntavastuullisuudesta.

Ostamalla kangaskassin todennäköisesti annan lantin merten suojelutyölle, mutta ostamalla kaupasta lapselleni muovitetun merirosvolakin tuen ainoastaan yrityksen kassavirtaa.

Voin lahjoittaa kalojen hoito- ja tutkimustyöhön oman roposen ja toisen merten suojelulle, mutta henkilökohtaisesti en tarvitse siitä vastiketta. SeaLife tuskin pystyy tarjoamaan kestävän kehityksen mukaista tuotetta jota massat ostaisi lähtiessään. Halvalla tuotetusta lelusta käteen jäävä kate on kuitenkin yritykselle tärkeämpi, kuin mielikuva mihin lelu päätyy, kun lapsi kyllästyy sillä leikkimään.

SeaLifen lahjatavaramyymälä varmasti on ja säilyy, mutta ehkä me kuluttajat voimme Black Friday krapuloissamme miettiä mihin rahamme työnnämme. Helsingin Sanomat kertoivat 18.11.2017 Suvi Haimin ja Laura Kyllösen keksinnöstä hyödyntää puukomposiittia kosmetiikkateollisuudessa muovipurkkien tilalla. Muovijätteen vähentäminen on viisasta, kun puhutaan tuotteista, jotka ovat pitkälti kertakäyttöisiä. Itselleni heräsi kysymys, mihin muuhun esimerkiksi puukomposiittia voisi hyödyntää? Pystyisikö siitä tekemään sellaisia leluja, jotka tunnetusti eivät ole tarkoitettukaan kestämään ikuisuuksia esim. hiekkalelut, jotka jossakin vaiheessa vuotta jää luontoon tai häviää merelle.

P.S. Ristiriitaisesti sisälläni elää pieni yrittäjä ja hiekkalaatikkoleikkejä katsoessani tuli mieleen liiketoimintaidea: Sisähiekkalaatikkokeskus. En muista kuulleni, että sellaista ainakaan Suomessa olisi. Lipun hintaan kuuluisi suojapuku perheen pienimmille.

Black Friday ja Lapsi mukaan töihin -päivä

Jätän tekstin pelkkään otsikkoon, koska tuo yhdistelmä on jo ajatuksena tarpeeksi viihteellinen. Kaupan myyjät tuo lapset töihin uutena kaupan riemufestaripäivänä. Koska lapsityövoiman käyttö on laitonta, ei siitä voi tulla kuin sanomista.

Noh, avataan vielä sen verran, että lapsi mukaan töihin on ideana hieno. Lapsen on hyvä nähdä mitä äidit ja isät siellä töissä päivisin tekee. Samalla opitaan arvostamaan työntekoa. Päivästä ja mukaan lähteneistä yrityksistä voi lukea lisää Lapsi mukaan töihin -päivän verkkosivulta. Yritys jossa työskentelen ei löytynyt osallistuneiden joukosta (lista on piiitkä, joten voi olla, että en vaan huomannut), mutta toisaalta mielelläni Ukkelin hoitoon myös vien. Hiukan isompana tällainen päivä voi antaa enemmän ymmärrystä, kun tarjota kaksi vuotiaalle uuden ympäristön leikkimiseen (ja häiritä kaikkien muiden työntekoa)

Black Friday on taas ihan mielikuvituksen puutetta, jonka markkinoijat ovat valjastaneet omiin tarkoituksiin. Mutta miksipä ei kylmässä pohjoisessa tehtäisi asioita samoin, kun suuressa ja upeassa Amerikassa. Kun oma mielikuvitus ei riitä onkin hyvä hyödyntää hyväksi havaittua kulutushysteriaa. Eilen joku yritys oli nostanut esille myös kiitospäivän, mutta eiköhän se ole jo liioittelua. Ymmärtääkseni Yhdysvaltojen alkuperäiskansoilla ja siirtolaisilla ei pitäisi olla kovin paljon yhteistä ja eikös heihin kiitospäivän vietto myös liity (joo, joo, kyllä sinne suomalaisiakin aikoinaan on lähtenyt, mutta ymmärrät mitä tarkoitan)

Olihan verottajakin niin fiksu, että antoi veronpalautukset ennen huomista? Itsellenihän tuli mätkyjä, joten ei hajuakaan milloin palautuksista olisi voinut nauttia.

Tästäkin paatoksesta huolimatta erinomaista viikonloppua!

Kotoilua

Kun koulutyöt tuntuivat olevan loppusuoralla, annoin itselleni luvan alkaa unelmoida ajasta, jolloin käyttäisin vapaa-ajan niin kuin oikeasti haluaisin: opettelisin laittamaan uusia ruokia, sisustaisin, lukisin lukemattomat kirjat, selaisin HBO Nordicin ja Netflixin sarjat läpi eli tekisin kaikkea sitä mitä rakastaisin ja mikä oli jäänyt paitsioon koulun takia.

Pikku hiljaa olen  päässyt toteuttamaan unelmiani vapaa-ajan käytöstä. Netflixiltä on ensimmäinen tuotantokausi Stranger Thingsiä katsottu (toinenkin jo puolessa välissä), keittiön lamput saa uutta päällistä, verhotangon kiinnikkeet on melkein maalattu, ensimmäinen pokkari on kohta luettu ja olen tehnyt perheelleni ensimmäiset sämpylät! Tästä se lähtee.

Tänä aamuna minut teki onnelliseksi...

... Hyvin nukuttu yö
... Iloinen lapsi
... Lämpimät sukat
... Julkinen liikenne
... Aamuherätys
... Ihana aamupala
... Salaperäinen kissa
... Uudet talvikengät
... Ulkoilu
... Stranger Things - Netflix-sarja