Positiivisesti kohti lokakuuta!

Still alive. Hieman on sellainen olo nyt syyskuun viimeisinä päivinä. Kesäloma unohtui nopeasti, kun elokuussa pääsi tuuraamaan työkaveria ja siihen päälle ekstra kiireinen syyskuu. Olen menneiden kahden kuukauden aikana saanut hoidettua velvollisuuteni ja kovasti miettinyt tulevaisuutta.

Blogipostauksistani voi huomata, että on tullut julkaistua vain yhteistyöpostauksia ja niitäkin viimeaikoina harvakseltaan. Se ei tarkoita, että yhteistyökuvioita on paljon vaan sitä, että minulta ei ole löytynyt aikaa tehdä muita postauksi kuin hoitaa sovitut työt alta pois. Näin se on töissäkin.

Luonteeltani olen tunnollinen ja se heijastuu ainakin töissä ja muissa yhteisöissä. Kotona asiat voi olla retuperällä, koska kukaan ei vaadi tilille tiskaamattomista astioita tai viikon aikana kertyneistä vaatteista tuolin nojalla. Tokihan mieheni jossain vaiheessa kyllästyy katsomaan kasojani (kyllä, olen kasaaja) ja asiasta huomauttaa. JA sitten minä viimeistään teen asialle jotain. Isäni on opettanut, että jos asioita ei pysty tekemään kunnolla ei niitä kannata tehdä ollenkaan. Osaan soveltaa tämän vaatehuoltoon erittäin sujuvasti.

Mutta nuo elo- ja syyskuu. Ilman tarkempia yksityiskohtia voin sanoa, että muutto takaisin Pohjois-Savoon ollut taas ajatuksissa enemmän ja enemmän. Ehdin ehdottaa miehelleni, että myydään kaikki ja muutetaan luomuviljelijöiksi kauaksi kapitalismin rattaista, mutta hänellä oli juuri kaiuttimen asentamiset kesken, niin ei ehtinyt. Ei ajatukset ole ollut poissa siitäkään, että pitäisi uutta työtä hakea. Toisaalta nautin työni antamista haasteista. Niitä haasteita saisi olla vaan hieman vähemmän ja vapaa-aikaa enemmän.

Kaikesta huolimatta uskon, että kyllä se pian helpottaa. Lokakuu lupaa ainakin privaattielämässä paljon hyviä asioita ja niistä ammennan voimaa:

( Kuva: Instagram: @visitsalou)

* LOMA!!!! Viikko kesälomaa jäljellä ja me suunnataan Espanjaan. Itse haaveilin Kreikasta, mutta niin se kurssikääntyi ja löydämme itsemme tapaksien seurasta jättäen tsatsikin jollekulle muulle.

(Kuva: imdb.com)

* Peaky blinders kausi 5. Jos en ihan väärässä ole, niin  Netflix ja Perjantai 4.lokakuuta.

(kuva:nickcave.com)

* Nick Cave and The Bad Seeds uusi levy Ghosteen ulkona 3. lokakuuta eli 4.lokakuuta menee myös musiikin seurassa.

* Lisää musiikkia: Hellä Sointu ja Sopimattomat Seuralaiset keikka 18.10. Helsingissä. Samalla julkaistaan kuoron musiikkivideo!

* Ukkeli täyttää 4 vuotta ja niitä lähdetään juhlimaan Kiuruvedelle kuun lopussa. Eikähän siinä Halloweenitkin vedetä vaikka ei ihan samalle viikonlopulle osu.

eli kaikkea KIVAA tiedossa. 

Päälle pitää lisätä vielä ne pimenevät illat joita rakastan yli kaiken.

Ihanaa alkavaa lokakuuta, nauttikaa! JA kivoja asioita saa minulle jakaa eli kuinkas sulla menee?

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu - avajaisia ja luontoa

Viime viikonloppuna siirryttiin syyskuuhun. Lauantaiaamun keli olikin syksyinen ja sateessa riensimme kohti Laterna Magican avajaisia. Kirja galleria Laterna Magica sai uudet omistajat ja lauantaina uutta alkua juhlittiin monipuolisella ohjelmalla, mehulla ja ihanalla sitruunatortulla (se oli hyvää!). Emme valitettavasti ehtineet nauttimaan ohjelmasta, mutta päivän aikana tarjolla oli musiikkia ja muuta ohjelmaa Taiteidenyönä avatun Jarmo Vellosen installaation lisäksi.

Sen lisäksi, että uudet omistajat ovat laittaneet liikettä kuntoon vanhaa kunnioittain, on antikvariaatti saanut uuden osaston, kun omistajien kotoa kannettiin kaksi metriä scifiä ja fantasiaa.

Lauantai-iltana Ukkeli aloitti sirkuskoulun ja minä kävin IKEA:ssa. Tästä ei ole todistusaineistoa, mutta näin tapahtui.

Sunnuntaiaamuna kävimme Paloheinässä ulkoilemassa ja iltapäivästä päätimme käydä Lammassaaressa. Lammassaari oli vielä Miehelle ja Ukkelille uusi tuttavuus vaikka melkein vieressä asutaan. Itse olen käynyt joskus vuosia sitten tässä mökkisaaressa.

Lampaattomaan Lammassaareen tie vie pitkospuita pitkin Vanhankaupunginlahdelta. Lampaita saaresta ei tosiaankaan löydy, mutta Viikin lehmät ja lampaat voi hyvällä tuurilla nähdä lintutornin suunnalla. 

Pitkospuut oli korjattu sitten edellisen käyntini ja vaikka kulkijaa oli ihan ruuhkaksi asti, mahtui pitkospuita pitkin kulkemaan taaperonkin kanssa. Tällä tarkoitan sitä, että pieni ihminen osaa ottaa suhteellisen ison alueen haltuun kulkiessaan. Vähäin kuin humalaiset. 

Pitkospuu reitinvarrelta löytyi kivoja katselupaikkoja. Hienoa suunnittelutyötä laittaa yksi seinä läpinäkyväksi, jolloin perheen pienimmätkin pääsee ihailemaan maisemia turvallisesti. 

Emme kiertäneet koko Lammassaaren aluetta vaan käännyimme lintutornilta takaisin. Tämäkin retki tuli pituudeltaan 3 kilometrin mittaiseksi. Ukkeli jaksoi kävellä hienosti koko matkan.

Saaressa, lintujen katselupaikalla söimme eväät. Ukkeli ilmoiti tulomatkalla köllöttävänsä syönnin jälkeen. Paluumatkalla hän muisti unohtaneensa köllöttämisen. Kun kyseessä on uhmaikäinen taapero oli tämä vähintään kriisin paikka.  Saimme tilanteen rauhoitettua sopimalla, että hän voi köllöttää pitkospuiden varrella olevilla katselupaikoilla sekä pienellä sillalla ennen autolle menoa. Tämä jäjestely onneksi meni läpi ja Ukkeli veti 5 sekunnin köllöttelyt jokaisessa sovitussa köllötyspisteessä.

Äidin kriisi lapsen vaatteista - miten puen lapsen oikein?

Tässä sitä ollaan - kriisitilassa. Tilanteen uhkaavuus oli aistittavissa viilenevissä aamuissa, mutta yritin olla huomioimatta enteitä. Mennyt kesä ei missään vaiheessa näyttänyt kauniita kasvojaan kunnolla, joten harvassa on ollut ne päivät jolloin ei pitkähihaista olisi Ukkelin päälle laitettu. Tai sitten aurinko paistoi ja jälleen pitkät hihat suojasi herkkää ihoa.

Ollaan syyskuun puolella ja päiväkodista tuli vinkki, että lämpimämpää vaatetta voisi tuoda. Ei lapsi ole alasti liikenteessä missään vaiheessa ollut, mutta ilmiselvästi ulkoiluhousut olisi aika vaihtaa vahvempaan. Mutta mihin?

Haalari on oiva vaihtoehto, mutta niissäkin löytyy liikaa vaihtoehtoja. En ole valmis sijoittamaan lähemmäs sataa euroa ulkoilupukuun, jonka todennäköisesti saa seuraavana keväänä myydä/luovuttaa eteenpäin. Teknisetvaatteet ovat toki myös käteviä, mutta mikähän omiaisuus niistä olisi tärkein pari vuotiaalle? liikkuvuus, hengittävyys vai veden kesto? Kun Ukkeli istui vielä rattaissa valitsi puvun, joka piti tuulta ja vettä, mutta nyt ei enää istuta paikallaan. Niin kauan kuin lapsi liikkuu ja hengittää voi hänelle pukea kurapuvun, jolloin alle kelpaa kevyempikin pukuversio. 

Jos puku on vuorostaan kevyempi, paljonko tarvitsee vaatetta alle? Etenkin, jos niitä kuravaatteitakaan ei tarvitse kuivana päivänä päälle laittaa. Ostin Ukkelille haalarin, jossa alaosa oli kurahousumallinen ja yläosa normaaliakangasta (kai tuolle on nimikin, en harrasta merkkejä enkä tiedä vaatteiden oikeita nimityksiä). Koko oli vaan hieman liioiteltu ja haalari saa jäädä odottamaan kevättä ( ja pojan kasvupyrähdystä, joka sitten jättää puvun pieneksi ennen ensimmäistäkään käyttökertaa)(oli sentään alessa).

Kuvat elokuulta, kun vielä tarkeni vähemmällä vaatetuksella...

Aamujen kylmyys ja päivien lämpö on myös oma yhdistelmä, mitä ei osaa edes itse ottaa huomioon. Jos en osaa pukea itseäni, miten voi olettaa, että osaisin valita lapselleni juuri oikean vaihtoehdon? Onneksi olen kuullut huhuja, että tämä pukeutumisasia on muillekin vaikea. Siis lasten pukeminen sään mukaan.

Olen harkinnut matka-arkkua (sellainen vanhan mallinen, joka aukeaa keskeltä ja jossa toisella puolella on vetolaatikot ja toisella puolella vaatetanko) johonka voisin pakata vuoden vaatteet uimapuvusta pilkkihaalariin. Arkku voisi olla päiväkodin nurkassa ympärivuoden ja valitsisivat sitten kyseisen hetken mukaan oikean vaatetuksen päivän ulkoiluja varten. Ei tarvitsisi joka aamu miettiä, että meniköhän tänään oikein.

Toinen harkinnan arvoinen asia on muutto ulkomaille (johonkin lämpimään, missä ympärivuoden pärjää bikineillä), koska sillloin voisi säästää pitkän pernnin jo sen takia, että ei tarvitse murehtia sään mukaisesta vaatetuksesta (ja vaatteiden varavaatteista). Todennäköisesti sillä rahalla, minkä lapsiperhe käyttää lapsien vaatteisiin eläisi herroiksi jossakin hiekkarannikolla katsellen, kun lapset rakentaa palmun alla hiekkalinnoja. Voisi olla huolehtimatta onko varahaalarin varahaalari tänään märkä tai käynnyt pieneksi, kestääkö toppapuku puolitalvea vai koko talven ja joko raskii investoida uuteen haalariin vai vieläkö mennään tällä serkun kaverin pojalta saadulta.

Tiedän olevani vasta tämän suon alkumetreillä, mutta jo nyt joku voisi alkaa tarjota kättäpidempää. Hirveän huonosti olen ehtinyt harrastamaan mitään googlausjuttuja viime aikoina, mutta onko kukaan vielä keksinyt tarjota palvelua, jossa myydään kelin mukaisia asukokonaisuuksia (aikuisille ja lapsille)? Tiedättehän: Jokainen paketti olisi rakennettu säähän sopivaksi. Voisit valita esim. +10 kelin valikoimasta mieluisat alusvaatteet, sisävaatteet, ulkovaatteet, mahdolliset välikerrastot, pipot yms.  Nettikaupassa aloittaisi siitä millaiseen keliin ja käyttötarkoitukseen etsii vaatteita ja sitten kohta kohdalta pitäisi valita vaatevaihtoehto (tai useampi) ja kassalle pääsisi vasta, kun jokaisesta keliin sopivasta kategoriasta olisi tuote noukittu. Tästäpä vinkkiä Reima, Ellos, Zalando ja kaikki muut rahojemme perässä juoksijat (käyttäisin nimittäin....).

Jatkan harjoituksia (ja haaveiluja)