Skansen - Lapsiperheen päiväretki (myös ummikoille)

Toukokuun alussa kävimme Tukholman risteilyllä. Lähtö oli Helsingistä ja yövyimme Muumi-hytissä, joka oli valittu erityisesti nuoren herran mieltymyksiä ajatellen (valintaan auttoi myös etukortti, jonka sain töistä. Muumihytin hinta on mielestäni aika suolainen ottaen huomioon, että muumia hyttiin tuo ikkunasta löytyy muumimamman esiliinat ja seinältä muumitarrat. Tosin, jotenkin ne Melajan muumipeikko valaisimet pitää maksaa...)

Laivamatka meni perinteisesti buffetissa syöden, leikkipaikalla leikkien, muumidiskossa tanssien ja yrittäessä saada juokseva lapsi kiinni (osittain matkasta kerroinkin edellisessä laivapostauksessani. Mutta edelleen painotan, että teksi on täysin kuvitteellinen).

Laivamatkat on yleensä helppoja. Niissä riittää, että saa itsensä pysymään laivssa. Maissa vuorostaan pitää keksiä jotain (toki voi jäädä laivalle, mutta kun tänne asti jo tultu...). Vuosien ajan olen kärsinyt Miika Nousiaisen "hyvät vai huonot uutiset" -ohjelmassa kertomasta Tukholma -syndroomasta: Mennäkkö vanhaan kaupunkiin vai Sergelin torille? Tällä reissulla oli kutenkin kaikki toisin ja maailmankuvani Tukholman matkailun osalta laajeni. Emme päätyneet kiertämään vanhoja kulmia vaan päädyimme Skansenille.

Täytyy myöntää, että en ollut tutustunut Skanseniin aiemmin muuten kuin SVT:n Allsång på Skansen musiikkiohjelmasta (ja sitäkin olen kastonut yhden kokonaisen jakson. Siis sen jakson missä vieraili Ola Salo ja Weeping Willows). Lisäksi luulin, että se on vain eläintarha. Toki Skansenilta eläimiä löytyy. Näimme Ilveksen, susia, poroja, pöllön, pupuja, riikinkukkoja, kanoja, kissoja ja possuja (muutaman mainitakseni). Skansen on kuitenkin paljon enemmän.

Skansen on maailman vanhin ulkoilmamuseo. Alueelle on kuljetettu ympäri Ruotsia vanhoja asumuksia ja löytyi sieltä metsäsuomalaistenkin pihapiiri. Alueella löytyy etenkin lapsille paljon tekemistä. Sekä tietenkin ne yhteislaulu jutut.

Pieneläinpuistossa pääsi tutustumaan pupun elämään ja kurkkimaan kanin koloista. Sisätiloissa asiat oli esillä mielenkiintoisesti eikä lainkaan turhan jäykästi. Halutessaan lapsi olisi voinut lahjoittaa tuttinsa kissoille. Kyllä, tutti - kissoille. Kissoilla oli erittäin hieno huoneisto jonka nurkkaan mekaaninen härveli kuljetti tutin. Ihana idea ja toteutus.

Olimme ajatelleen käyvämme nopeasti kiertämässä Skansen:in ja sen jälkeen katsomassa Grönä Lund (koska sielläkään ei ole tullut käytyä). Todellisuudessa meillä jäi vielä paljon näkemättä Skansenista vaikka oleskelimme alueella useamman tunnin. Onneksemme säät suosi ja kiertäminen oli mielekästä.

Vinkkini Skansenille (ensikertalaiselta ensikertalaiselle)
- Tallink Siljan terminaalin ja Skansenin matka on yksi aseman väli (Gärdet - Karlaplan). Tätä reittiä emme kuitenkaan käyttäneet vaan kävelimme, koska matka ei ole kummoinen (ja kävelemään joutuu kuitenkin).
- Varaa mukaan evästä. Skansenilla oli ruoanmyyntipisteitä, mutta myös erittäin kivoja eväspaikkoja.
- Varaa mukaan rahaa. Tarjolla on lisämaksullista aktiviteettia johon saa kyllä tuhlattua matkabudjetin. esim. poniratsastusta ja autorata.
- Katso kartasta mihin haluat tutustua. Jos aikaa on, ota rennosti ja seikkaile ympäri aluetta.
- Funicularista pitää maksaa mennen tullen, mutta ylhäältä alas on edullisempi (20 kruunua per aikuinen). Funiculariin mahtuu rattaat, mutta vaunut on äkkiä tukossa, jos vaunuja on enemmän kuin kolme per loosi.
- Varaa hyvät kengät. Askeleita kertyy, joten kengillä on merkitystä
- Vessat on selkeästi merkitty ja niitä oli riittävästi
- Linkki Skansenin sivuille
- Muiden vinkkejä ja kertomuksia Skansenista:
          Kotona ja Kaupungilla: Skansen eläintarha Tukholmassa
          Puutalobaby: Skansen, plus 29 astetta
          Levoton matkailija: Ihanan idyllinen Skansen
          Donna Tukholmassa: Skansen
       
Poistuminen mukavuusympyrältä (se vanha kaupunki - Sergelin tori akseli) löysimme aivan uuden Tukholman johonka tulemme vielä uudelleen. Djugårdenista kun löytyy Skansenin ja Gröna Lundin lisäksi esim. ABBA museo, Junibacken ja Vasamuseet. Ukkelin tuosta hieman vartuttua taidamme tehdä hotellimatkan Tukholmaan ja kiertää kaikki kohteet! (tai ainakin nyt se ABBA museo  Junibacken)

P.S. Minulle voisi tuoda sieltä myymältästä sellaisen eläinaiheisen tarjottimen. En sitten muistanut lähtiessä  käydä ostamassa. Extraohje: Osta matkamuistot heti kun tulee vastaan.

Aurinkoinen itsenäisyyspäivä Södermalmilla - Pikkujouluristeily Tukholmassa jatkuu

Edellisessä kirjoituksessa pääsimme laivan aamupalabuffetista ja otimme suunnaksi Tukholman aurinkoisen kaupungin. Laivasta ulospääsy oli suhteellisen hidasta ja pullonkaulaksi ilmenikin eräs pieni koira, joka tervehti jokaista laivasta tulijaa ei niin hilpeiden setien seuratessa vieressä.En tiedä oliko normaalikäytäntö vai pistotarkastus, mutta hidasti kummasti etenemistä. Tässä vaiheessa 2/3 pikku-ukoista oli jo unten mailla, eikä kolmaskaan kovin kauan nukkumatin houkutuksia kyennyt vastustamaan. Olimme suunnitelleet, että menisimme taksilla, mutta väsähtäneet ukkelit ja tilataksin puuttuminen ratkaisi asian julkisenliikenteen hyväksi.

Silja Tallinkin terminaali, Värtahamnen, oli jo edellisen reissun aikana remontin kourissa, mutta nyt oli uusi terminaalihalli auennut, entinen purettu ja sitä myöten matka (putki) metroaseman suuntaan kolminkertaistunut. Kun lopulta metroon päästiin ei matkustamisessa ollut mitään ongelmaa, paitsi ne hissit, jotka a) olivat toooodella pienet, b) eivät olleet käytössä. Matkaan meni noin tunti, mutta Södermalmin alueelle päästiin lopulta. Kulkumme oli hieman haahuilua, eikä selkeää kohdetta matkalle ollut. Kunhan katseltiin. Yhtään joulutoria tai jouluikkunaa ei tullut bongattua, mutta varmasti niitäkin olisi ajankohtaan nähden löytänyt, jos sellaista olisi lähtenyt etsimään.

Ensimmäinen liike, jossa pistäydyttiin oli Material. Askartelu-ja harrastekauppa, jossa oli vähän kaikenlaista. Olisin voinnut ostaa sieltä kaikkea ihanaa pientä sälää, mutta päädyin ostamaan jannulle kaksi pakettia 1-vuotiaille soveltuvia värikyniä. Sellaisia olen pidemmän aikaa yrittänyt löytää Suomesta, mutta todennäköisesti olen käynnyt väärissä liikkeissä, koska mistään en niitä ollut löytänyt.

Seuraava liike oli ihanan pieni Rackarungar (Skånegatan 78). Liikkeessä on myynnissä lasten vaatteita, uusia ja second hand, sekä lahjatavaroita. Muutamaa vaatetta jo mietin pojalle ostavani, kunnes näin tarjolla olevat julisteet ja ihastuin Mrs.Mighetton sirkusaiheisiin julisteisiin. Olin ottanut matkan tavoitteeksi löytää jannun huoneeseen julisteen ja siinä niitä nyt sitten oli. Pieni räknäily kurssien kanssa, ja vaikka hetkellisesti epäröin ostaisinko julistetta, tulin loputulokseen, että ostamatta jättäminen harmittaisi vain enemmän. Puntaroituani vaihtoehtojen välillä ehdin vielä maksuvaiheessa vaihtaa julisteen toiseen ja kotiin kannettavaksi lähti 50cm X 70cm kokoinen "Dear Lion" juliste. Lisäksi ostin kehystettäväks neljä En Fant'in korttia.

 

Mrs.Mighetto "Dear Lion" vielä paketissa

En Fant

Naisten shoppaillessa, miehet odotti rattaiden kanssa ulkona. Tosin rattaat oli n. 50 metriä kaupasta pois päin eli yllättävä kauppaan häviäminen oli havaittu normaaliin tapaan hieman jälkijättöisesti :) Kello kävi kahtatoista (Ruotsin aikaa) ja nälän tunne oli jo selvä. Pääsimme leikkimään tuttua seuraleikkiä "mistä ravintola mihin mahtuisimme kaikki ja joka kelpaa kaikille". Alueen ravintolat eivät olleet koolla pilattu, joten muutama mukava vaihtoehto rajautui pois jo sillä, että emme olisi kaikki mahtuneet sisälle. Toiset paikat eivät olleet vielä edes auki. Pienen kiertelyn jälkeen päädyimme Primo Ciao Ciaon ovelle ja sieltä löysimmekin pöytäpaikan mihin mahduimme.

Ruokailuun meni aikansa ja ruokailun jälkeen päätimme hajaantua siten, että miehet sai hetken omaa aikaa (oluelle, ilman lapsia ja emäntiä), kun äidit otti jannut mukaan ja lähdimme katsomaan mitä muuta alueelta löytyisi. Pienen kiertelyn jälkeen pistäydyimme Villervalla -lastenvaateliikkeessä. Voin rehellisesti myöntää, että en ollut tällaisesta merkistä ennen kuullutkaan, mutta en kyllä olekaan  merkkitietoinen ihminen. Vaatteet vaikutti erittäin kivoilta, ja laadukkailta. Tuotteita olisi ollut alennusmyynnissä, mutta kaikki sai jäädä kauppaan. Haahuilumme kaduilla sai jatkua ja lopulta eksyimme Coctail-liikkeeseen, joka möi kaikkea värikästä ja erikoista kitsch'in ystävälle. Hillitsin itseni täälläkin, vaikka lamput kiehtoi. Olin tuhlannut jo matkabudjettini, joten tyydyin vain katsomaan ja ihastelemaan. Matkakumppanini rohkastui lopulta ostamaan Dick Brunon Miffy -pupuhahmo lampun. Lampun uusi omistaja hehkui niin onnellisena, että hänessäkin olisi saannut olla himmennin ;)

Coctail - Alakerran jättilamput

Yhdellä pupu kainalossa, ja tietenkin koko muukin seurue mukana, palasimme metrolla satamaan. Keli suosi kaupunkireissuamme ja lapset olivat erittäin reippaita, vaikka joutuivatkin istumaan suurimman osan ajasta rattaissa. Ilta laivalla meni leppoisissa tunnelmissa. Kävimme jannun kanssa Harri Hylkeen diskossa ja nuori herra myös näytti, miten Promenadella soittaneen jazz-bändin tahdissa pystyi tanssimaan. Tanssiesitys oli myös muusikoiden mieleen, koska orkesteri antoi jannulle aplodit.

Keskiviikko aamuna laiva saapui Helsingin satamaan ja oli aika sanoa heipat matkakumppaneille, sekä pupu-lampulle.