Puolitoistavuotiasta sai näyttelyssä pitää aisoissa, koska työt kuuluvat kategorioihin "ei saa koskea" sekä "ei saa koskea missään nimessä!". Esimerkkinä näistä töistä ylläolevat kuvat: Aino Kajaniemen Airam-Maria (ylin), Polku (toinen kuva) sekä Luwasa Oyn toteuttama sammalseinä Kytäjä. Kytäjässä kasvaa aitoa sammalta, joten tämä työ kuului "Älä edes ajattele koskettamista" -kategoriaan.
Yläkerran kaunis lummevideo hurmasi Ukkelin, joka useamman kerran palasi videon ääreen, (ja hieman piti myös tanssia). Yläkerrasta löytyi myös lapsille leikkikaappi. josta luukkuja avaamalla mahdollisesti löytyi aarteita (joita pystyi sitten siirtämään seuraavan luukun taakse) sekä manuaalisesti liikutettava mekaaninen sormiteatteri. Emme tosin keskittyneet kaapilla leikkimiseen, mutta tällainenkin mahdollisuus olisi löytynyt ajankuluksi perheen pienimmille.
Koska Ukkelin himo koskettaa kasvoi ylitsepääsemöttämäksi, otin hänet reppuselkään. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävimme näyttelyssä ilman rattaita tai kantoreppua. Homma onnistui ilman apuvälineitäkin,mutta tarkkana sai olla. Vielä tämän ikäistä kannattaa katsoa tarkkaan perään, jos tarkoitus on poistua paikalta ilman syytteitä taidevandalismista.
Kesää vielä odotellessa, ja kelien vaihdellessa, on Sinkassa hyvä mahdollisuus päästä nauttimaan vihreydestä valokuvien, installaatioiden ja vihersisustuselementien keskellä. Ja jos sää sallii, on Keravalla kirsikkapuu kierros, jonka matkanvarrelta löytyy paljon katsottavaa.
