lauantai 10. kesäkuuta 2017

O tempora, o mores - oma lapsuuteni vs. lapseni lapsuus



Tämä on Mammalandian yhteistyöpostaus. Mammalandian kotisivulta pääset lukemaan muiden Mammalandian bloggaajien postaukset.

Kun minä olin lapsi...
- Ei ollut kännyköitä
- Filmikameraan mahtui 24 kuvaa ja koskaan ei voinnut olla varma ennen kuvien kehittämistä, millaisia kuvia tuli.
- Irtokarkit ostettiin kioskista ja ne valittiin lasin läpi sormella osoittaen ja huikkaamalla kioskin luukusta millä markkamäärällä mitäkin.
- Valuutta oli Suomen Markka
- Televisiossa oli kaksi kanavaa
- Matkatelevisio oli mustavalkoinen ja ruutu suunnilleen yhtä suuri kuin peruskokoisessa tabletissa. Painoa 100 kertaa enemmän ja antennia joutui säätämään koko ajan, jos halusi suhteellisen siedettävän kuvan
- Lauantai-aamuisin katsottiin Tsekkiläisiä piirrettyjä kuten Myyrä ja Rosvo Rudolf
- Lauantai oli siivouspäivä, mutta myös karkkipäivä ja illalla saunottiin. Toisinaan käytiin kioskilla ostamassa herkkuja, joskus tehtiin kotona erikoisherkkuja kuten ranskalaisia ja nakkeja. Tai pizzaa. Kioskiruoka taisi olla lähin kosketus ravintolaruokailuun.
- Äiti ompeli meidän vaatteet ja leikkasi hiukset
- C-kaseteilta kuunneltiin radiosta tallennettua musiikkia ja VHS -kaseteille mahtui 180 minuuttia televisiosta tallennettua kuvaa.
- Jos halusi mennä kaverin luo kylään koulu päivän jälkeen, piti sopia asia etukäteen tai pyytä opettajalta lupa soittaa koulun puhelimella. Jos kukaan ei vastannut, ei saanut kysyttyä lupaakaan
- Lomalla käytiin Helsingissä tädin luona. Matka tehtiin henkilöautolla ja eväsleivät syötiin P-pysäkeillä.
- Ala-asteella oli luokat 0- 6 ja oppilaita oli yhteensä 30-40. Minun luokalla oli 3-4 henkilöä koko ala-asteen.
- Leikimme kesäisin puronvarressa Robin Hoodia ja kaivoimme talvisin tunneleita lumikasoihin.
- Äiti oli perhepäivähoitaja ja meillä oli talo täynnä hoitolapsia. Ja meidän piti siivota heidän leikit pois.
- Äiti käveli sisällä korkokengissä (ja käytti niitä myös perunannostossa)
- Hän oli linja-autokuljettaja ja hänen piti laskea kassa ajon jälkeen. Se rahastuslaukku oli hieno.
- Meillä oli kissa ja koira
- Puhekielessä käytettiin sanoja joita nykyään ei ole sovelliasta sanoa ääneen
- Pehmistuutit oli isompia


Lapseni...
Tulee kokemaan jotakin ihan muuta, jota voi kolmenkymmenen vuoden päästä miettiä ja ihmetellä miten kaikki on eritavalla kuin ennen, mutta onneksi jotkut asiat on samoja:
- Meillä on kissa
- Matka tädin luo on yhtä pitkä (onneksi yksi täti asuu lähempänä)
- Ulkona saa leikkiä
- Tekniikka kehittyy ja lapset tuntevat olevan fiksumpia kuin aikuiset

Minulla on onni olla vaikuttamassa lapseni muistoihin. Ja pyrin siihen, että hänelle jää muistoja. Opettelen kävelemään vaikka korkokengillä.

2 kommenttia:

  1. Minun teini jaksaa aina ihmetellä, miten sitä on ennen pärjätty, ku telkkarissa oli vain pari kanavaa eikä ohjelmia noin vain tallennettu... kännykättömyydestä puhumattakaan. 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niinpä :) Muistelin viime viikolla siskon kanssa Commodore 64:sen pelien lataamista kaseteilta. Parhaassa tapauksessa peliä latasi lähemmäs tunnin ja peli päättyi viidessä minuutissa. Taisi opettaa ainakin kärsivällisyyttä ja olemaan onnellinen siitä mitä sai :D

      Poista

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!