Pekka Töpöhännän alku vanhemmuuteen

Aloin lukemaan Ukkelille iltasaduksi Gösta Knutsson'in Pekka Töpöhännän kolmoset -kirjaa. Kirja on vasta alullaan, mutta kirjan alussa on asioita, jotka vei minut lokakuuhun 2015 ja ensimmäisiin päiviin lapsen syntymän jälkeen. Kirja kuuluu Pekka Töpöhäntä -kirjasarjaan ja tätä edeltävä kirja on muuten nimeltään "Pekka Töpöhäntä pääsee pälkähästä". Saisipa jostakin tuon kirjan käsiin, niin voisi tarkistaa eteneekö sarja kronologisessa järjestyksessä vai mistä pälkähästä Pekka on kuvitellut pääsevänsä 😉

Pekka Töpöhännän kolmoset -kirjassa Pekka Töpöhäntä ja Maija Maitoparta ovat saaneet pentuja! Tai tarkalleen näin ei kerrota tapahtuneen, vaan pennut ilmestyivät kukikkaalle tyynylle eräänä sunnuntaina. On herttaista lukea kuinka nämä nuoret, kokemattomat vanhemmat omaksuvat roolinsa äitinä ja isänä. Totta kai kyseessä on satukirja ja hahmot kissoja, mutta silti sieltä on havaittavissa niitä samoja tuntemuksia mitä itselläkin oli, kun Ukkeli syntyi. Uusina vanhempina Maija ja Pekka vielä totuttelevat vanhemmuuteen ("Niitten pitäisi kai sitten olla meidän?" Kysyy Pekka jo ensimmäisellä sivulla), he ihastelevat lapsosiaan (kauniita, vaikka ovatkin vähän ryppyisiä) ja hännän pituutta tarkistaessa Pekka pelkää Maijan rikkovan pennut. He eivät myöskään tiedä, että pennut ovat aluksi sokeita ja ovat asiasta huolissaan. Vasta vanhemmiksi tulleiden hassuja huolia, joita myöhemmin muistelee ja ihmettelee, miten kaikki tuntuikin oudolta ja vieraalta.

Alussa lasta tuli käsiteltyä jopa ylivarovaisesti. Loppupelissä oikeat otteet oppi nopeasti, mutta huh sitä ensimmäistä kertaa. Itse pääsin perhehuoneeseen heräämön kautta, joten mies ja poika oli päässyt tutustumaan toisiinsa kangaroo caren kautta.(Ihokontakti taitaa olla sana mitä yleensä käytetään , mutta minä pidän tuosta kenguru caresta huomattavasti enemmän) Mies kertoi myöhemmin, että hänen oli pitänyt pyytää hoitaja apuun, kun Ukkeli oli valahtanut sylistä kylkeen eikä hän ollut uskaltanut/osannut lasta sieltä syliin nostaa. Uskon, että luonto on tässäkin tehnyt järjestelyt naisten hyväksi eli naiset luonnostaan hallitsevat lapsen käsittelyn paremmin. Miehiltä homma vaatii enemmän totuttelua, mutta hekin pärjäävät erinomaisesti, niin halutessaan.

Ote kirjasta Pekka Töpöhännän kolmoset